Ero sivun ”Suomen itsenäistyminen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo |
p kh |
||
Rivi 5:
Eduskunnan julistautuessa korkeimmaksi valtiomahdiksi [[valtalaki|valtalailla]] heinäkuussa, osa porvaripuolueiden edustajia vastusti sitä. Valtalaki ei koskaan tullutkaan voimaan, sillä sitä vastustanut Venäjän hallitus hajotti eduskunnan.
Väliaikaisen hallituksen kukistuttua [[bolševikit|bolševikkien]] suorittamassa [[lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksessa]] marraskuussa 1917 Suomen poliittiset piirit jakautuivat kahtia sen suhteen, miten itsenäisyyttä pitäisi tavoitella. Porvarilliselle linjalle oli ongelmallista, että nyt ainoa jonkin tason neuvotteluihin kykenevä osapuoli [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjä]]llä olivat [[äärivasemmisto]]laiset
== Itsenäisyysjulistus ==
Rivi 16:
Suomi lähetti heti itsenäisyytensä tunnustamispyynnön [[Ruotsi]]lle, [[Norja]]lle, [[Tanska]]lle, [[Saksan keisarikunta|Saksa]]lle, [[Ranska]]lle ja [[Britannia]]lle. Venäjältä tunnustamista ei pyydetty, koska sen ajateltiin myöntyvän asiaan helpommin länsimaiden ensin annettua tunnustuksensa. Keskeiset valtiot eivät kuitenkaan suostuneet tunnustamaan itsenäistä Suomea, ennen kuin entinen emämaa Venäjä sen tekisi ensin.
Suomen itsenäisyys ei saanut alkaneessa [[Venäjän sisällissota|Venäjän sisällissodassa]]
Venäjän hallitus antoi tunnustusesityksen hieman ennen vuodenvaihdetta 31. joulukuuta 1917 (18. joulukuuta [[juliaaninen kalenteri|juliaanisen kalenterin]] mukaan), jonka yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea hyväksyi 4. tammikuuta 1918. Tämän jälkeen Ranska ja Ruotsi tunnustivat Suomen 4. tammikuuta sekä Saksa 6. tammikuuta (tosin oman ilmoituksensa mukaan [[de facto]] 4. tammikuuta). Britannian ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] tunnustukset tulivat keväällä 1919 [[Suomen sisällissota]]a seuranneen saksalaissuuntauksen päätyttyä ja ensimmäisten itsenäisyyden ajan [[eduskuntavaalit 1919|eduskuntavaalien]] jälkeen.
| |||