Avaa päävalikko

Muutokset

2 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
1980-luvun puolivälistä alkaen [[Jugoslavia]]ssa oli merkkejä jännitteiden kasvusta. Vuoden 1985 joulukuussa serbialainen äärinationalisti [[Vuk Drašković]] väitti [[Kroatian serbit|Kroatian serbien]] joutuvan kulttuurillisen [[kansanmurha]]n uhriksi. Vuonna 1986 julkistettu [[Serbian taide- ja tiedeakatemian muistio]] kannatti yhtenäistä serbivaltiota ja mainitsi Kroatian serbit sorrettuna kansanosana. Serbijohtaja [[Slobodan Milošević]] julkisti [[kroaatit|kroaattien]] vastaista propagandaa, ja myös [[Kroatia]]n lehdistö alkoi arvostella serbejä kesällä 1988. Serbit syyttivät 1989 kroaatteja [[Josip Broz Tito]]n tekemistä vääryyksistä, Titohan oli kroaatti. Serbien aktivistit aloittivat mielenosoitukset Kroatiassa jo helmikuussa 1989. Kroatian ja Slovenian media tuomitsi Serbian Kosovossa käyttämän väkivallan ja Milosevicin vallantavoittelun<ref>Lautela 1992, s 44, s 84</ref>.
 
Vuonna 1989 [[Slovenia]]ssa ja Kroatiassa kommunistit sopivat monipuoluevaalien järjestämisestä. Kroatiassa vaalit voitti [[Franjo Tuđman]]in oikeistolainen, [[Kroatian demokraattinen liitto]] HDZ. Tämän kansalismieliskansallismielis-vanhoillisen puolueen johtaja Franjo Tudjman oli hyvin itsevaltainen, nepotistinen ja serbejä syrjivä. Tuđman muutti Kroatian tasavallaksi jo ennen itsenäistymistä kesällä 1990 ja otti käyttöön perinteiset tunnukset, jotka olivat serbipropagandan mukaan Ustasha-tunnuksia. Vuoden 1990 lopulla Kroatiaan kirjoitettiin uusi perustuslaki, jonka serbit kokivat syrjiväksi. Uusi hallitus putsasi serbejä pois virka-asemista, varsinkin poliisijoukoista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/143561/Croatia/223956/World-War-II#toc223957 | Nimeke = Croatia in Yugoslavia, 1945–91| Julkaisu = Croatia | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 13.8.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref> Tuđman alkoi ajaa kansallismielistä kroatialaista linjaa. Samaan aikaan Milošević alkoi lietsoa ponnekkaammin serbivähemmistön kapinaa Kroatiassa. Kun kroaatit toimisivat serbien kapinaa vastaan, [[Jugoslavian liittoarmeija]] saisi syyn Kroatian miehittämiseen.
 
Jugoslavian ensimmäiset kommunismin jälkeiset monipuoluevaalit voitti Serbiassa sosialistipuolueeksi muunnettu kommunistipuolue SDS. Serbien julistaman [[Suur-Serbia]]n rakentamiseen tähtäävän propagandan mukaan serbit olivat vaarassa ja kaikkien serbien olisi asuttava samassa valtiossa. Kroatiassa alettiin vaatia 30. toukokuuta 1990 itsenäisyyttä valtioliiton puitteissa. Vuonna 1991 Kroatiassa oli 4,7 miljoonaa asukasta, joista 75&nbsp;% kroaatteja ja 11&nbsp;% serbejä sekä 14&nbsp;% muita kansallisuuksia.
Vaikka Jugoslavian liittoarmeija ei osallistunut muualla Kroatiassa vielä taisteluihin, se oli aktiivinen [[Dalmatia]]ssa [[Knin]]in alueella. Kun [[Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991|Neuvostoliiton vallankaappausyritys]] romahti, se hajotti Neuvostoliiton lopettaen kommunismin siellä ja näin loi paineet Jugoslavian hajottamiselle, ja esti sosialistisen Jugoslavian jatkamisen esim armeijan vallankaappauksen avulla<ref>Vihervuori 1999, s 190</ref>.
 
Kroatian presidentti Franjo Tudjman ei pitkään aikaan julistautunut Kroatian olevan sodassa Jugoslavian serbijohtoisen liittoarmeijan kanssa, koska luuli kansainvälisen yhteisön auttavan Kroatian saamaan poliittisen ratkaisun<ref name="vihervuori191">Vihervuori 1999, s 191</ref> tunnustamalla Kroatian. Tudjman ei ollut luonut tehokasta puolustusta kuten Slovenian johto oli tehnyt. Niinpä kroaateilla oli riittämätön määrä yleensä vain kevyitä käsiaseita<ref>Lautela 1992, s 98</ref>. Näin hän horjui pitkään sekä sotaa että rauhaa edistäviä toimia tehden, ja sai kiihkeät kansalismielisetkansallismieliset "haukat" tekemään pari murhayritystä. Toisaalta samaan aikaan suureksi osaaksi kroaateista koostunut Jugoslavian liittohallitus sotki poliittisia asetelmia pyrkien vaikeuttamaan Kroatian asemaa, vaikka liittohallituksella ei käytännön merkitystä ollutkaan<ref>Vihervuori 1999, s 192</ref>. Kroatian television ja radion johtoon vaihtui jossain vaiheessa nationalistinen kroatti aiemman serbin tilalle<ref>Lautela 1992, s 84, s. 85</ref>. Myös sanomalehti vjesnik oli HDZ:llä<ref>Lautela 1992, s 85</ref>.
 
Liittoarmeija lähetettiin nimellisesti paikalle turvaamaan rauhaa, mutta se valtasi 26. elokuuta [[SAO Krajina]]n serbisissien avustuksella merkittävän [[Kijevo (Kroatia)|Kijevon]] kylän<ref name="vihervuori191"/>.