Ero sivun ”Systeemiteoria” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Yleistä systeemiteoriasta: Morgan 1997: julkaisutiedot kuntoon |
Lisätty systeeminen älykkyys yksilön ominaisuutena. |
||
Rivi 11:
Organisaatiotutkimuksessa systeemit jaetaan tavanomaisesti kolmeen kategoriaan: suljetut systeemit, avoimet systeemit sekä kompleksiset systeemit. On syytä korostaa, että systeemien luokittelu em. tavalla on suuntaa antava. Erityisesti organisaatioiden kohdalla suljettu–avoin-ulottuvuus tulee ymmärtää vertauskuvallisena. Absoluuttisen avoimuuden tai sulkeutuneisuuden sijaan kysymys on ennemminkin avoimuuden ja sulkeutuneisuuden asteesta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Morgan, G | Nimike = Images of Organization | Julkaisija =Sage |Julkaisupaikka=Thousand Oak (CA)| Vuosi = 1997}}</ref>
== Systeeminen älykkyys ==
Systeemisellä älykkyydellä tarkoitetaan [[Esa Saarinen|Esa Saarisen]] ja [[Raimo Hämäläinen|Raimo P. Hämäläisen]] mukaan älykästä toimintaa juuri siinä tilanteessa kuin satumme olemaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Systeemisestialykas_saa_tyoyhteisonsa_kukoistamaan.aspx|nimeke = Systeemisesti älykäs saa työyhteisönsä kukoistamaan|julkaisu = Työpiste-lehti|julkaisija = Työterveyslaitos|viitattu = 15.1.2015|tekijä = |ajankohta = 15.1.2015}}</ref> Systeemisen älyn voi jakaa heidän mukaansa kahdeksaan osa-alueeseen, jotka ovat systeemisen havaitseminen, herkistyminen, oman toiminnan pohtiminen, myönteisen kautta vaikuttaminen, avoimuus uusille ideoille, tehokkuus, viisaus ja myönteinen asenne.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://sal.aalto.fi/publications/pdf-files/being_better_better_living_with_systems_intelligence.pdf|nimeke = Being Better, Better|julkaisu = Verkosta saatava PDF|julkaisija = Aalto-yliopisto|viitattu = 15.1.2015|tekijä = Raimo P. Hämäläinen, Rachel Jones, Esa Saarinen|ajankohta = 2014}}</ref>
== Katso myös ==
| |||