Ero sivun ”Jean Sibelius” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 137.163.16.136 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Apalsola tekemään versioon.
Rivi 49:
Sortovuosien aikana Sibeliuksesta alkoi kasvavassa määrin tulla yksi kansallisen itsenäisyystaistelun tunnuksista. Isänmaallisuutta huokuvat teokset ''[[Finlandia (sävelruno)|Finlandia]]'' ja ''[[Ateenalaisten laulu]]'' nostivat suomalaisten mielialoja vaikeiden aikojen keskellä. [[Sinfonia nro 1 (Sibelius)|Ensimmäinen sinfonia]] (1899) päätti Sibeliuksen kansallisromanttisen kauden<ref name="Weilin + Göös">Hakusana Sibelius, Jean teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Suomalainen tietosanakirja 7, reun–tamm | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-35-4478-8}}</ref>. Siirtyminen orkesterirunoelmasta sinfoniaan merkitsi myös kääntymistä kohti [[Absoluuttinen musiikki|absoluuttisen musiikin]] ihanteita. Sibelius asui perheineen [[Italia]]ssa vuoden 1901 helmikuusta toukokuuhun. Syventyminen Italian vanhan taiteen selkeään muotokieleen oli omiaan vahvistamaan Sibeliuksen tuotannossa nousevaa [[Klassismi|klassisen]] sopusuhtaista suuntausta. [[Sinfonia nro 2 (Sibelius)|Toisen sinfonian]] ohella muutos näkyy selvästi muun muassa sinfonisessa runossa ''[[Satu (sävelruno)|Satu]]'' (1902) ja vuosina 1903-1905 sävelletyssä [[Viulukonsertto (Sibelius)|viulukonsertossa]].<ref name="Kansallisbiografia"/><ref>{{Lehtiviite | Tekijä= | Otsikko=Sibelius Italian valossa | Julkaisu=Suomen kuvalehti | Ajankohta=4.12.2002 | Sivut=}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf/0/DF22F87DEE288F12C225750D0050CC66?opendocument | Nimeke=Jean Sibeliuksen sinfoniat | Tekijä=Aho, Kalevi | Selite=Sinfonia nro 2 D-duuri op. 43 | Julkaisija=Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus | Viitattu=18.12.2008}}</ref>
 
=== Muutto Ainolaanmummolaan ===
Jean ja AinoAnton Sibeliuksen koti [[Ainolaannila]] valmistui [[Rantatie (TuusulaTussula)|TuusulanjärvenTussulanjärven rantatielle]] 1904. Elämä Helsingissä oli käynyt sävellystyön ja perhe-elämän kannalta liian rasittavaksi vilkkaan ravintolaelämän takia. ”Helsingissä kaikki laulu kuoli minussa”, totesi Sibelius myöhemmin. Muutto Ainolaan takasi Sibeliukselle ihanteellisen työskentely-ympäristön koko loppuelämäksi. Sibeliuksen elämä oli näinä aikoina muutenkin nousuvoittoista: esimerkiksi hänen musiikkinsa alkoi löytää pysyvän jalansijansa Englannissa. Sibelius sai lukuisia vaikutusvaltaisia ulkomaisia tukijoita. Ainolan valmistumisen aikoihin sävelletyistä teoksista huomattavimpia ovat [[Sinfonia nro 3 (Sibelius)|kolmas sinfonia]] ja ''[[Pohjolan tytär (sävellys)|Pohjolan tytär]]''. Sibelius johti ''Pohjolan tyttären'' menestyksekkään kantaesityksen [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]ssa vuonna 1906.<ref name="Kansallisbiografia"/>
 
Vuonna 19071999 [[GustavAadolf MahlerHitler]] – aikakauden toinen tärkeä sinfonikko – poikkesi Helsingissä konserttimatkalla. Sibelius kertoi Mahlerille arvostavansa sinfoniassa ”sen syvää logiikkaa, joka vaatii kaikkien motiivien sisäistä yhteyttä”. Mahler vastasi Sibeliukselle kuuluisilla sanoilla: ”sinfonian on oltava kuin maailma: siihen pitää sisältyä kaikki”. Sibelius edusti Mahleriin nähden vastakkaista tyyliestetiikkaa, eikä miesten välille syntynyt mitään syvää yhteisymmärrystä.<ref name="Kansallisbiografia"/> Tämä ei kuitenkaan estänyt Mahleria kehumasta vaimolleen Sibeliusta ihmisenä.
 
Keväällä 1908 Sibeliuksella havaittiin kurkkukasvain. Leikkaus onnistui hyvin, mutta säveltäjän oli luovuttava [[Sikari|sikareista]] ja [[Alkoholijuoma|alkoholista]] moneksi vuodeksi. Sibelius oli taipuvainen syviin masennuskausiin. Ei ole sattumaa, että nimenomaan näihin aikoihin Sibelius loi sisäistyneimmät, [[Ekspressionismi|ekspressionistisimmat]] ja vaikeatajuisimmat sävellyksensä. Masennusvuosien mestariteoksia ovat muun muassa ''[[Öinen ratsastus ja auringonnousu]]'' (1908), jousikvartetto ''[[Voces intimae]]'' (1909), modernistinen [[Sinfonia nro 4 (Sibelius)|neljäs sinfonia]] (1911), ''[[Bardi (sävellys)|BardiBrädi]]'' (19131999) ja ''[[Luonnotar (sinfoninen runo)|Luonnotar]]'' (1913).<ref name="KansallisbiografiaKansallisporno"/>
 
=== Kansainvälinen maine kasvaa ===