Ero sivun ”Sijoittaminen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Asunnot ja kiinteistöt: Olennaisimpia verovähennyksiä. Veroprosentit pois. Sekä entiset että nykyiset prosentit löytyvät pääartikkelista Pääomatulo. |
→Sijoittajan verotus: Yhtiöt |
||
Rivi 1:
'''Sijoittaminen''' tarkoittaa tavallisesti [[rahoitusinstrumentti]]en ostoa, hallussapitoa ja myymistä tarkoituksena tehdä voittoa. Näistä instrumenteista yleisimpiä ovat julkisen kaupankäynnin kohteena oleva pörssinoteeratut [[osake|osakkeet]] eli [[Julkinen osakeyhtiö|julkisten osakeyhtiöiden]] (Oyj) osakkeet. Sijoituksen kohteena voivat olla myös muut yritykset kuin julkiset osakeyhtiöt, mutta näistä kaupoista on sovittava itse osakkeiden myyjän tai myyjien kanssa, ilman pörssin välitysapua. Muita sijoituskohteita ovat esimekiksi [[Warrantti|warrantit]], rahasto-osuudet, [[Johdannainen|johdannaiset]], kiinteistöt ja [[raaka-aine]]et.
Rivi 58 ⟶ 57:
== Sijoittajan verotus ==
Sijoitustoiminnassa maksettavien [[vero|verojen]] määrä vaikuttaa suoraan sijoitustoiminnan [[Tuottavuus|tuottavuuteen]]. Tästä syystä verotus tulee aina huomioida ennalta sijoituksesta aiheutuvien [[kustannus|kustannusten]] osana. <ref name=":0" />
[[Verosuunnittelu|Verosuunnittelulla]] voidaan valita verotuksen kannalta järkevin vaihtoehto. Tällainen vaihtoehto on aina se, jossa maksetaan vähiten veroja. Verosuunnittelua ei kannata kuitenkaan viedä niin pitkälle, että se olisi ainut päätöksenteon vaikutin. Verotuksellisesti halvin vaihtoehto saattaa esimerkiksi haitata omaisuuden käytettävyyttä.<ref name=":0" />
=== Talletukset ===
Rivi 83 ⟶ 85:
Vuokratulot verotetaan sen vuoden tulona, jona vuokranantaja on saanut tulon pankkitililleen taikka muutoin itselleen. Verotuksessa tätä kutsutaan kassaperiaatteeksi. Verotuksen ajankohdan kannalta ei ole merkitystä, miltä ajalta vuokratulo on kertynyt. Vuokranantaja voi esimerkiksi saada jonain vuonna vain 11 kuukauden vuokran ja vastaavasti seuraavana vuonna 13 kuukauden vuokran, esimerkiksi vuokralaisen tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi. Vuokranantajaa verotetaan ensimmäisenä vuonna 11 kuukaudelta saaduista vuokratuloista ja seuraavana vuonna 13 kuukaudelta.<ref name=":0" />
== Osakkeet ==
Tässä osakkeilla tarkoitetaan vain [[Osakeyhtiö (Suomi)|osakeyhtiön]] [[Osake|osakkeita]] - ei [[Asunto-osakeyhtiö (Suomi)|asunto-osakeyhtiön]] tai [[kiinteistöosakeyhtiö|kiinteistöosakeyhtiön]] osakkeita. Osakekaupasta aiheutuvat kustannukset muodostuvat arvopaperinvälittäjän perimistä kaupankäyntikuluista ja osakkeiden säilytyskuluista. Kaupankäynti kulut voi vähentää verotuksessa vasta kun ne luovutetaan eteenpäin ja lasketaan [[Luovutusvoitto|luovutusvoiton]] määrä. Säilytyskulut voidaan vähentää vuotuisina pääomatuloihin kohdistuvina tulonhankkimismenoina siitä riippumatta, onko menon maksuvuonna sijoittajalla ollut pääomatuloja. Tulonhankkimiskulut voi vähentää vain 50 euroa ylittävältä osalta. Jos pääomatuloja ei ole ollut, vähennetään kulut 50 eur ylittävältä osalta [[Alijäämähyvitys|alijäämähyvityksen]] kautta.<ref name=":0" />
=== Yksityiset ja julkiset osakeyhtiöt ===
Osakeyhtiöt voivat olla joko yksityisiä tai julkisia osakeyhtiöitä. [[Yksityinen osakeyhtiö|Yksityisen osakeyhtiön]] osakkeilla ei voi käydä kauppaa pörssissä, vaan kauppa voidaan suorittaa esimerkiksi [[monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä|monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä]] eli ns. vaihtoehtoisella markkinapaikalla (engl. ''multilateral trading facility, MTF''). Suomen ainut monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä on [[First North|First North Finland]]. [[Julkinen osakeyhtiö]] voi puolestaan hakeutua lain ehdot täyttäessään [[Arvopaperipörssi|arvopaperipörssiin]], kuten [[Helsingin pörssi|Helsingin Pörssiin]]. Julkinen osakeyhtiö voi halutessaan käydä kauppaa sekä arvopaperipörssissä että monenkeskisellä kauppapaikalla.<ref name=":0" />
Osakkeista saatavaa tuottoa kutsutaan osingoksi. Osingon verotukseen vaikuttaa se, onko yhtiö listattu vai listaamaton. Sekä julkiset että yksityiset yhtiöt voivat olla listattuja. Listattuja eli julkisesti noteerattuja ovat ovat kaikki yhtiöt, joiden osakkeilla käydään kauppaa Helsingin pörssissä eli OMX Helsingin listoilla, mukaanluettuna First Northin monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän välitystoiminta. Lisäksi listattuina pidetään muualla maailmassa viranomaisen valvonnassa olevia markkinapaikkoja. Yhtiö on listattu, jos yksikin sen osakesarja on listattuna. Listaamaton yhtiö on täysin julkisen kaupan ulkopuolella.<ref name=":0" />
Listaamattoman yhtiön osakkeiden myynistä laaditaan yleensä kauppakirja. Kauppakirjan sisällöstä ei ole erikseen säädetty osakeyhtiölaissa tai muualla. Käytännössä kauppakirjassa on kuitenkin oltava ainakin myyjä, ostaja, myytävien osakkeiden lukumäärä ja numerot, vastike sekä omistus- ja hallintaoikeuden siirtymispäivä. Listaamattomien osakkeiden ostajan on maksettava [[varainsiirtovero|varainsiirtoveroa]] 1,6 prosenttia osakkeiden kauppahinnasta (vuonna 2014). Vero tulee maksaa kahden kuukauden kuluessa. Ennen maksua ostajaa ei voida listata osakasluetteloon.<ref name=":0" />
Listatun osakeyhtiön osakkeilla arvopaperipörssissä tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä käytävä kauppa kirjataan osakkeenomistajan [[arvo-osuustili|arvo-osuustilille]]. Osakkeiden osto ja myynti hoituu arvopaperivälittäjien kuten [[pankki|pankkien]] ja [[sijoituspalveluyritys|sijoituspalveluyrityksien]] kautta. Ostajan ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa listatun yhtiön osakkeista, kun kauppa tehdään arvopaperinvälittäjää käyttäen.<ref name=":0" />
Sijoittajan ostaessa suomalaisen julkisen osakeyhtiön osakkeet ulkomaiselta arvopaperinvälittäjältä, kaupasta ei yleensä tarvitse maksaa Suomeen varainsiirtoveroa. Ehtona on että kauppapaikan on oltava säännelty markkina joko "Kaupankäynnistä rahoitusvälineillä" annetussa laissa tai Euroopan talousalueella. Varainsiirtoverosta ovat vapaita myös muut markkinapaikat maailmalla, jotka ovat viranomaisvalvonnassa, säänneltyjä ja kyseinen valtio on hyväksynyt veroaisioissa annettavaa keskinäistä virka-apua koskevan yleissopimuksen. Muuten varainsiirtoveroilmoitus on annettava kahden kuukauden kuluessa kaupasta. Vaikka osto olisi Suomessa varainsiirtoverovapaa, sijoittaja voi joutua maksamaan ulkomailla joitain paikallisia veroluonteisia maksuja.<ref name=":0" />
Listatun yhtiön osingoista saatu tulo on [[yksityishenkilö|yksityishenkilölle]] kokonaan [[pääomatulo|pääomatuloa]], mutta vain 85 % tulosta on veronalaista. Loput 15% on verovapaata tuloa.<ref name=":0" />
Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinkotulo jaetaan verotuksessa [[Ansiotuloverotus|ansio]]- ja [[pääomatulo|pääomatuloksi]]. Osinkotulon verotus poikkeaa siis huomattavasti listatuista yhtiöistä. Listaamattoman yhtiön osinkoon vaikuttaa yhtiön [[nettovarallisuus]] eli varojen ja velkojen erotus osingonjakoa edeltäneen kalenterivuoden tilikauden päättymishetkellä. Nettovarallisuus jaetaan ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä, jolloin saadaan yhden osakkeen arvo. Tähän arvoon voidaan kuitenkin tehdä tietyin edellytyksin myöhemmin osakaskohtaisia oikaisuja, jotka ovat vähennyksiä osakkeen arvosta, mikä saattaa nostaa ansiotulona verotettavan osuuden määrää.<ref name=":0" />
Listaamattoman yhtiön osinkotuloa verotetaan kevyemmin, kun osinko on yhden osakkeen arvolle laskettuna 8% vuotuinen tuotto tai alle. Tällöin veronalaista pääomatuloa on vain 25 % ja loput 75% on verovapaata. Tällaista osinkotuloa voi saada enintään 150 000 euroa vuodessa. Ylimenevästä osasta 85% on veronalaista pääomatuloa ja 15% verovapaata.<ref name=":0" />
Sekä listaamaton että listattu yhtiö toimittavat [[ennakonpidätys|ennakonpidätyksen]] osinkotulosta. Ennakonpidätys on 7,5%. Kun osinkoa maksetaan yli 150 000 euroa, on pidätys ylimenevästä osingosta 27%.<ref name=":0" />
== Katso myös ==
| |||