Ero sivun ”Heinäveden reitti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
-toimesta
f (korjattava lauserakenne ja taivutus, jos "toimesta" poistetaan)
Rivi 18:
Heinäveden reitti päätettiin [[kanava|kanavoida]], sillä liikkuminen Heinävedellä oli vaikeaa vielä [[1800-luku|1800-luvun]] lopulla. Teitä oli vain vähän eikä rautateitäkään silloin vielä mennyt Heinävedeltä. Kanavoinnista povattiin ratkaisua kunnan liikenneongelmiin. Näin Kuopion ja Savonlinnan välinen vesireitti kanavoitiin ja saatiin laivamatkustuskelpoisiksi. Se nimettiin ''Heinäveden reitiksi''.
 
Heinäveden reitin kanavointi aloitettiin [[1895]]. Jo tätä ennen liikennettä oli Kuopiosta [[Karvio]]on asti (vuodesta [[1865]]) ja Savonlinnasta [[Pilppa]]an asti (vuodesta [[1872]]). Kun Karvion kanava valmistui [[1896]], Kuopiosta päästiin jo Heinävedelle saakka. Liikenne koko Heinäveden reitillä Kuopiosta Savonlinnaan (Haukivedelle) alkoi [[1906]] kun valmistui Vihovuonteen kanava. Matkustajalaivaliikenne aloitti heti Heinäveden Höyryvenhe osuuskunta aloitti heti matkustajalaivaliikenteen. Liikennettä Kuopion ja Savonlinnan välillä oli ollut sitäkin ennen [[1840-luku|1840-luvulta]] saakka, jolloin käytössä oli [[Leppävirran reitti]].
 
[[Juojärvi|Juojärvelle]] saatiin Heinäveden reitissä yhteys saatiin [[1914]] Taivallahden kanavan valmistuttua. Näin ollen Heinäveden reitin kanavoimisessa meni noin 20 vuotta. Kanavointiajatus lähti vuoden [[1872]] kuntakokouksessa syntyneestä ajatuksesta Pilpan kosken raivaamiseksi rahti- ja kirkkoveneiden kulun helpottamiseksi. Ensimmäisenä kuitenkin alettiin toteuttaa Karvion kosken kanavoimista. Jo silloin puhuttiin myös Juojärven yhdistämistä Heinäveden reittiin. Suvasvedeltä Kermajärvelle ja Joutenveteen suunnitelma päätettiin 1870-luvulla kokonaisuudessaan ja siitä tuli tärkeä Heinäveden kunnalle, enimmistölle asukkaista sekä Heinäveden sahoille ja höyrylaivayhtiöille. Niinpä se päätettiin tehdä ennen Juojärven kanavoimista.