Ero sivun ”Miaot” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Kansa
'''Miaot''' ({{K-zh| 苗}}, [[pinyin]]iksi Miáo; {{K-vi| Mèo tai H'Mông}}, {{K-th| แม้ว (Maew) tai ม้ง (Mong))}} ovat kielellisesti ja kulttuurisesti toisiinsa liittyviä etnisiä ryhmiä, joiden edustajat ovat levittäytyneet useiden valtakuntien alueille [[Kaakkois-Aasia]]ssa ja [[Kiina]]ssa.▼
| nimi = Miaot
| lippu =
| lipun leveys =
| lipun selite =
| kuvat =
| kuvien selite =
| kokonaismäärä =
| alue1 = {{Kiina}}
| määrä1 = 8 940 116 <small>(v. 2000)</small>
| viite1 = <ref name="CEGR">{{Kirjaviite | Tekijä = Zheng Qian | Nimeke = China's Ethnic Groups and Religions | Vuosi = 2010 | Sivu = 19-22 |Julkaisija = Cengage Learning | Isbn= 981-4319-76-7 | Kieli = {{en}} }}</ref>
| alue2 = {{Vietnam}}
| määrä2 =
| viite2 =
| alue3 = {{Laos}}
| määrä3 =
| viite3 =
| alue4 = {{Thaimaa}}
| määrä4 =
| viite4 =
| alue5 = {{Myanmar}}
| määrä5 =
| viite5 =
| kielet = [[miaon kieli|miao]], [[kiinan kieli|kiina]]
| uskonnot =
| sukulaiskansat =
| huomautukset =
}}
▲'''Miaot''' ({{K-zh| 苗}}, [[pinyin]]iksi Miáo; {{K-vi| Mèo tai H'Mông}}, {{K-th| แม้ว (Maew) tai ม้ง (Mong))}} ovat kielellisesti ja kulttuurisesti toisiinsa liittyviä
==
[[tiedosto:Longhorn Miao China.jpg|200px|thumb|vasen|Pitkäsarvi-miaot saivat nimensä hiuslaitteestaan.]]
Miaot eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, vann heidät voidaan jakaa joidenkin tutkijoiden mukaan seitsemään tai kahdeksaankymmeneen eri alaryhmään. Jotkut taas pitävät alaryhmien määrää useampana satana. Alaryhmien identiteetin voimakkuus vaihtelee ryhmittäin, mutta lähes kaikki alaryhmätkin mieltävät kuitenkin itsensä miaoiksi. Esimerkiksi oman yhteisön ulkopuolelle naiminen ei ole aina sallittua, mutta puolison ottaminen toisista alaryhmistä on yleisesti hyväksyttyä. Eri alaryhmät jakautuvat kulttuurillisten ja murre-erojen kautta. Ulkopuoliset erottelivat etenkin 1800- ja 1900-luvuilla miaot eri alaryhmiin heidän vaatetuksensa perusteella. Esimerkiksi pitkäsarvi-miaot saivat nimensä käyttämiensä hiuslaitteiden kautta.<ref name="EDC">{{Kirjaviite | Tekijä = James S. Olson | Nimeke = An ethnohistorical dictionary of China | Vuosi = 1998 | Luku = | Sivu = 228-235 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Greenwood Press | Tunniste = ISBN 0–313–28853–4 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[Hmongit]] ovat hyvin läheistä sukua miaoille ja he polveutuvatkin etelään siirtyneistä miaoista.
==Asuinalue ja lukumäärä==
Miaot ja heidän eri alaryhmänsä ovat jakautuneet suurelle alueelle Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa. Kiinan vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan miaoja oli 8 940 116<ref name="CEGR" />. Noin puolet Kiinan miaoista asuu Guizhoussa ja kolmasosa on jakautunut tasaisesti Sichuaniin ja Guangxiin. Loput asuvat lähinnä [[Guangdong]]issa. [[Hainan]]in saarella asuu [[yit]]ä, jotka luokitellaan usein virheelisesti miaoiksi. Miaoja on muuttoliikkeiden seurauksena myös [[Laos]]issa, [[Burma]]ssa, [[Thaimaa]]ssa ja [[Vietnam]]issa.<ref name="EDC" />
==Historia==
[[tiedosto:Raising an army.jpg|250px|thumb|Qing-dynastian aikananen maalaus taistelusta miaoja vastaan vuonna 1795.]]
Kiinalaiset arkeologit ja historioitsjiat uskovat miaojen historian ulottuvan yli kahden vuosituhannen päähän. Tuolloin miaojen edeltäjät muuttivat [[Keltainenjoki|Keltaisenjoen]] ja [[Jangtse]]n väliltä Keski-Kiinaan, jonne he perustivat [[San Miao]]n kuningaskunnan. Miaot joutuivat muuttamaan edelleen [[han-kiinalaiset|han-kiinalaisten]] [[Han-dynastia|Han-]] ja [[Song-dynastia|Song-dynastioiden]] vaikutusvallan kasvaessa. Osa miaoista asettui [[Hunan]]iin ja [[Guizhou]]hun, osan jatkaessa vielä etelämmäksi [[Guangxi]]in, [[Sichuan]]iin ja [[Yunnan]]iin. [[Yuan-dynastia|Yuan-]], [[Ming-dynastia|Ming-]] ja [[Qing-dynastia|Qing-dynastioiden]] aikana osa muutti edelleen vieläkin etelämmäksi [[Laos]]iin, [[Vietnam]]iin, [[Burma]]an ja [[Thaimaa]]han. Kun han-kiinalaisten tieltä ei voinut muuttaa kauemmaksi, miaot asettuivat vaikeasti viljeltäville ja näin vähän han-kiinalaisia siirtolaisia houkutelleille vuoristoseuduille.<ref name="EDC" />
Miaot eivät aina pelkästään paenneet han-kiinalaisten tieltä ja he saivatkin mainetta jatkuvista kapinoistaan. Läntisen Hunanin miaot kapinoivat vuosina 1795-1806, Guizhoussa 1854-1872 ja jälleen Hunnanissa vuonna 1936. Kiinan keskushallitus yritti vastata kapinointiin eri tavoin sulauttamispolitiikalla, pakkosiiroilla ja hävittämälläkin. Kiinan kommunistien nousutua valtaan vuonna 1949 miaoille ja muille vähemmistöille alettiin suunitella omia autonomisia alueitaan. Vuonna 1956 perustettiin kaksi miaojen autonomista kuntaa Guizhouhun ja vuonna 1958 [[zhuangit|zhuangien]] kanssa jaettu autonominen prefektuuri Yunnaniin. Sittemmin on perustettu kymmenen muutakin miaojen autonomista ykiskköä eri puolille Kiinaa. Niiden lisäksi monet miaot asuvat muiden etnisten vähemmistöjen autonomisilla alueilla.<ref name="EDC" />
==Kulttuuri==
[[tiedosto:Miao musicians.jpg|250px|thumb|Miaomuusikkoja Guizhoussa.]]
Miaot puhuvat [[hmongin kieli|miaon eli hmongin kieltä]], joka kuuluu [[Miao-jao-kielet|miao-jao-kieliin]]. Kieli jakautuu edelleen useisiin eri murteisiin. Monet miaot puhuvat äidinkielenään myös [[kiinan kieli|kiinaa]] tai [[kantoninkiina]]a. Miaot asuvat tavallisesti kylissä, joiden koko vaihtelee korkeuden mukaan korkeammalla olevien asutuksien ollessa väkimäärältään pienempiä. Miaot viljelevät maata ja maanviljelytavat vaihtelevat alueittain. Lähellä han-kiinalaisia miaot harjoitavat tehokkaampia nykyiaikaisia viljelytapoja, kun taas syrjäisemmillä alueilla harjoitetaan edelleen [[kaskiviljely]]ä. Miaot harjoittavat myös useita eri uskontoja. Osa heistä harjoittaa [[buddhalaisuus|buddhalaisuutta]] ja [[taolaisuus|taolaisuutta]], kun taas osa ryhmistä kääntyi [[kristinusko]]on lähetyssaarnaajien takia 1900-luvun alkupuolella. Osa miaoista harjoittaa myös [[animismi|animistista]] perinteistä uskoaan.<ref name="EDC" />
==Lähteet==
{{viitteet}}
==Katso myös==
| |||