Ero sivun ”Luokki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luokki-piirrokset Codex Aboensiksessa, lähde |
lähde Henrikin surmavirren oudolle ajoitukselle? |
||
Rivi 8:
Luokkivaljastus on ollut käytössä yleisesti vain [[Itämeri|Itämeren]] itäpuolisilla alueilla. Luokin käyttöalue on hyvin yhtenäinen: suomalaisten ja virolaisten lisäksi luokkia käyttävät useat muut suomalais-ugrilaiset kansat sekä venäläiset. Keskiaikaisen ''Codex Aboensis'' -kirjan kuvituksessa esiintyvien luokkivaljaiden katsotaan osaltaan todistavan, että koko kirja on suomalainen.<ref name=skh>{{Kirjaviite | Tekijä= Edgren, Helena : Codex Aboensis| Nimeke= Teoksessa Suomen kulttuurihistoria. 1, Taivas ja maa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2002 | Sivu = 216-7| Isbn= 951-31-1842-8}}</ref> Läntinen raja kulkee [[Kuurinmaa]]lla [[Latvia]]ssa. [[Suomen kieli|Suomessa]] yleisesti käytetty nimitys on luokka tai luokki, [[Karjalan kieli|karjalassa]] vemmel tai vempele ja [[vepsä]]ssä vembel. Sana luokki puolestaan on yhtenäinen suomessa, [[vatja]]ssa, [[Viron kieli|virossa]] (look) ja [[Liivin kieli|liivissä]]. Venäläiset omaksuivat luokin suomalaisilta, ja Ruotsissa luokkia ovat käyttäneet vain [[Värmlanti|Värmlannin]] metsäsuomalaiset. [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]] tai [[Amerikka|Amerikan mantereella]] luokkia ei käytännössä tunneta lainkaan.
[[Kustaa Vilkuna]]n mukaan suomalaisen ajohevoskulttuurin tärkein lenkki on luokkivaljastus, ja ensimmäiset tiedot luokista ovat peräisin Suomesta ja [[Viro]]sta. Muinaisrunoissa ja [[Kalevala]]ssa luokkivaljastus on hyvin tavallinen, ja ensimmäinen kirjallinen maininta on 1430-luvulta [[piispa Henrik]]in surmanrunossa.{{lähde}} Virosta maininta on vuodelta 1494. [[Venäjä]]ltä kirjalliset tiedot luokista ovat huomattavasti myöhemmältä ajalta. [[Ruotsi]]ssa siitä ei ole vanhojakaan tietoja, ja tutkimusmatkailija [[Carl von Linné]]kin näki luokin ensi kertaa vuonna 1732 Suomessa. Vanhoissa suomalaisissa [[vero]]kirjoissa luokki oli talon omaisuutta. Lemun Nyynäisten talon omaisuudeksi merkittiin vuonna 1549 kaksi maalattua luokkia. 1700-luvun verokirjojen mukaan luokki oli yleinen koko maassa.
[[suomenhevonen|Suomenhevoset]] ovat keveitä mutta sitkeitä sekä erittäin nopeita verrattuna raskaisiin eurooppalaisiin työhevosiin. Kevyelle hevoselle luokkivaljastus on paras ratkaisu raskaan kuorman vetoon. [[Itä-Suomi|Itä-Suomessa]] luokkivaljastusta on käytetty ympäri vuoden, tasamaastoisemmassa [[Länsi-Suomi|Länsi-Suomessa]] yleensä vain talvella [[reki]]ajossa; kesällä on käytetty luokkisilavaljastusta sekä sila- eli niin kutsuttua tamppivaljastusta.
| |||