Ero sivun ”Islamilainen taide” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Lähteet: ks. myös musiikki
wl, toisto pois, kh, otsikkohierarkiaa
Rivi 1:
{{Islam}}'''Islamilainen taide''' on islamilaisen kulttuurialueen taidetta[[taide]]tta, josta voidaan käyttää myös nimitystä '''arabialainen taide'''. Sen kulttuuripiiriin ovat kuuluneet [[Etu-Aasia]]n, [[Egypti]]n, Pohjois-Afrikan, [[Espanja]]n, [[Indonesia]]n alueita ja osia [[Albania]]sta, [[Jugoslavia]]sta, [[Kiina]]sta, Filippiineistä ja entisen Neuvostoliiton eteläosia. Koska islamin taide on aina ollut voimakkaasti sidoksissa uskontoon[[uskonto]]on, se on ilmaisultaan sangen yhtenäistä alueesta riippumatta.<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1330">Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1330</ref>
 
== Islamin kuvataiteen erityispiirteitä ==
Kasveja ei palvota, joten niiden kuvaaminen on sallittua. [[Koraani]] kieltää vain kulttipatsaat[[kultti]]patsaat, kuvia ei mainita. Siksi vain [[sakraali taide|sakraalissa taiteessa]] on jyrkästi noudatettu kuvakieltoa[[kuvakielto]]a.
Koska islamilaisen kuvataiteen lähtökohta on ympyrä, joka symboloi Allahia, se on mukana kuvioissa abstraktina perustana. Ympyrä jaetaan kuudella tai kahdeksalla ja niin saadaan tähtikuvio. Geometrisistä peruskuvioista kolmiosta ja ympyrästä saadaan viivoja jatkamalla ja väriä lisäämällä toistuvia muotoja.<ref name="nba">[http://www.nba.fi/fi/opetus_islam_1 Museovirasto]</ref>
 
Koska [[Islam|islamilaisen]] kuvataiteen lähtökohta on [[ympyrä]], joka symboloi Allahia[[Allah]]ia, se on mukana kuvioissa [[Abstrakti|abstraktina]] perustana. Ympyrä jaetaan kuudellakuuteen tai kahdeksallakahdeksaan osaan, ja niin saadaan [[tähtikuvio]]. GeometrisistäGeometrisista peruskuvioista kolmiosta[[kolmio]]sta ja ympyrästä saadaan viivoja jatkamalla ja väriä lisäämällä toistuvia muotoja.<ref name="nba">[http://www.nba.fi/fi/opetus_islam_1 Museovirasto]</ref>
==Islamin kuvataiteen erityispiirteitä==
[[File:Khamseh Nizami 001.jpg|thumb|''[[Nizami]]'', persialainen, 1539–1943]]
Eri tulkintojen mukaan Koraani kieltää naturalistiset kuvaesitykset, joten ne puuttuvat islamilaisesta kuvataiteesta kokonaan. Tosin Koraani kieltää vain kulttipatsaat, kuvia ei mainita<ref name="nba">[http://www.nba.fi/fi/opetus_islam_1 Museovirasto]</ref>. Huomattavin piirre on runsas ornamentiikan käyttö. Koristeaiheista tärkeimpiä on arabeski, joka on tyylitellyistä kasvikuvioista ja geometrisistä muodoista sommiteltu ornamentti<ref name="nba"/>. Siihen lisätään usein vielä liljoja, ruusuja tai tyyliteltyjä ruusukkeita, granaattiomenoiden kuvia, pinjan käpyjä tai muita kasviaiheita. Näkyvin ilmaisumuoto islamin taiteessa on uskonnollisella arkkitehtuurilla.<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1330"/>
 
[[FileTiedosto:Khamseh Nizami 001.jpg|thumb|''[[Nizami]]'', persialainen, 1539–1943]]
==Islamilainen arkkitehtuuri==
Eri tulkintojen mukaan Koraani kieltää [[Naturalismi|naturalistiset]] kuvaesitykset, joten ne puuttuvat islamilaisesta kuvataiteesta kokonaan. Tosin Koraani kieltää vain kulttipatsaat, kuvia ei mainita<ref name="nba">[http://www.nba.fi/fi/opetus_islam_1 Museovirasto]</ref>. Huomattavin piirre on runsas [[Ornamentti|ornamentiikan]] käyttö. Koristeaiheista tärkeimpiä on [[Arabeski (taide)|arabeski]], joka on tyylitellyistä kasvikuvioista ja geometrisistägeometrisista muodoista sommiteltu ornamentti<ref name="nba"/>. Siihen lisätään usein vielä [[Liljat|liljoja]], [[Ruusut|ruusuja]] tai tyyliteltyjä [[Ruusuke|ruusukkeita]], [[granaattiomena|granaattiomenoiden]] kuvia, pinjan[[pinja]]n käpyjä tai muita kasviaiheita. NäkyvinIslamin ilmaisumuotokuvataide islamintulee taiteessanäkyvimmin onesiin uskonnollisellauskonnollisessa arkkitehtuurillaarkkitehtuurissa.<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1330"/>
 
=== Islamilainen arkkitehtuuri ===
{{Pääartikkeli|[[Islamilainen arkkitehtuuri]]}}
[[Tiedosto:Taj Mahal in March 2004.jpg|thumb|250px |Taj Mahal.]]
 
Islamilaisen arkkitehtuurin ensimmäinen kukoistuskausi, Umaijadien aika (661–750) synnytti islamilaisen arkkitehtuurin tärkeimmän rakennustyypin, moskeijan[[moskeija]]n, jonka yläpuolella on kapea ja korkea torni, [[minareetti]].<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1330"/>
 
Abbasidien aikana (750–1258) moskeijat säilyivät miltei samanlaisina.<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1330"/>
 
Mamelukkien ajan (1258–1517) moskeijat muuttuivat korostetun sirorakenteisiksi ja koristeellisiksi. Tältä ajalta on esimerkiksi [[Sulttaani Hasanin mausoleumi|sulttaani Hasanin mausoleumi]] [[Kairo]]ssa.<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1330"/>
 
Vuodesta 1300 lähtien osmanien[[Osmaanien valtakunta|osmaanien aikana]] [[Konstantinopolin valtaus|Konstantinopoli]]n valloituksen jälkeen 1453 alkoi kehittyä uusi kupolin[[kupoli]]n hallitsema moskeijamuoto, jonka esikuvana oli [[Hagia Sofia]] -kirkko.<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1330"/>
 
Intiassa ja Afganistanissa paikallinen perinne muokkasi islamilaista taidetta. Molemmissa maissa rakennustaide oli hyvin loisteliasta ja kasviaiheisia ornamentteja käytettiin runsaasti rakennusten koristelemiseen.<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1336">Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1336</ref>
 
Intiassa Delhissä[[Delhi]]ssä ja Lahoressa[[Lahore]]ssa loistelias ja kallisarvoisten materiaalien käyttö oli ominaista mogulityylisille[[mogulityyli]]sille rakennuksille kuten esimerkiksi [[Agran Taj Mahal]].<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1336"/>
 
Rakennustaiteessa vallitseeon yleensä jokin koristelutapa vallitseva. Se voi olla [[mosaiikki]], esimerkiksi Damaskoksen Umaijadimoskeijan[[Umaijadimoskeija]]n mosaiikki tai [[stukko]] kuten Kairon [[Ibn Tulun moskeija|Ibn Tulun]] -moskeijassa. Stukkokuvioissa käytetään muun muassa kipsiä[[kipsi]]ä, kalkkia[[kalkki]]a ja hiekkaa[[hiekka]]a, josta sitten kuviot muotoillaan. Myös puuhun ja kiveen voidaan kaivertaa stukkoreliefejästukko[[Reliefi|reliefejä]]. Koristelutapa voi myös olla värillinen kivi ja [[kaakeli]] kuten Tunisian Kairouanin (Tunisia) [[Uqba-moskeijassamoskeija]]ssa.<ref name="nba"/>
 
== Mosaiikit ==
[[KuvaTiedosto:Arabischer Maler um 690 001.jpg|thumb|250px|left|Mosaiikkia.]]
 
Mosaiikit ovat yleinen koristelutekniikka islamilaisessa taiteessa.
 
=== Tekstiilit ja matot ===
[[Tiedosto:Khamseh 01 w.jpg|thumb|250px|Maton kuviointia.]]
Koska moskeijoiden lattiat on peitetty matoilla, on ilman muuta selvää, että [[Matonkudonta|mattojen kudonta]] muodostui tärkeäksi myös elinkeinona. Matoilla on moskeijoissa myös suuri koristeellinen merkitys. [[Persia]]a pidetään islamilaisen taiteen matonkudonnan huippumaana.<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1330"/>
Maton kuvioissa on usein [[mihrab]] eli rukoussyvennys. Iranin ja muiden itäisten alueiden tekstiileissä on usein metsästysaiheita, lintuja, peuroja ja leijonia. <ref name="nba"/>
{{Katso myös|[[Itämainen matto]]}}
 
=== Kirjamaalaus, miniatyyrit ja kalligrafia ===
[[Tiedosto:Muhammad-Majmac-al-tawarikh-2.jpg|thumb|left|250px|Sivu noin vuodelta 1425 peräisin olevasta [[Majma' al-tawarikh'ista|Majma' al-tawarikh]].]]
 
Persia oli myös islamilaisen [[Kirjamaalaus|kirjamaalauksen]] kärkimaita. Tämä islamin taiteen muoto saavutti huippunsa 1300–1400-luvulla.<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1330"/>.
Intiassa islamilainen [[miniatyyrimaalaus]] kukoisti hindulaisen miniatyyrimaalauksen ohella 1500–1700-luvulla. [[Muotokuva|Muotokuvilla]] oli huomattava osuus.<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1336"/>
Ornamentiikan muodoista [[arabialainen kalligrafia]] on islamilaisin. Tyypillisiä ovat myös kalligrammit[[kalligrammi]]t, kuvanmuotoon tehdyt kirjoitukset.<ref name="nba"/>
 
=== Kuvasymbolit ===
Joskus kuva-aihe on helppo tunnistaa. Se voi olla Fatiman[[Fatima]]n käsi, (= Profeettaprofeetta Muhamedin tyttären pystyssä oleva käsi, joka suojaa pahalta), [[Kaaba (=]], Islamin keskus), [[Medina|Medinan moskeija] eli (=Muhamedin hautapaikka), myyttinen ratsu [[Buraq]], jolla Muhamedin kerrotaan lentäneen taivaaseen tai vaikkapa profeetan [[sandaali]], jonka (=uskotaan parantavan). [[Viiniköynnös]] on myös hyvin yleinen kuvio sekä [[palmu]] tai lehtikiehkura, jotka kaikki ovat elämän [[Symboli|symboleja]]. Kruunu, jalokivi ja maljakko ovat vallan merkkejä. [[Turkoosi]] väri samoin kuin kukko suojaa pahalta, samoin silmä, käsi tai viisi pistettä. <ref name="nba"/>
 
=== Kaakelit ===
Turkin Anatoliassa[[Anatolia]]ssa kehitettiin tiilimosaiikkitekniikka 1200-luvulla, mistä se levisi mm.muun muassa Iraniin. [[Lasite|Lasitettu]] tiili on islamin taiteessa ollut käytössä rakennusten koristelussa abbasididynastian[[abbasididynastia]]n ajoista saakka (750–1258). Iranissa tiilikoristelu on kehittynyt hyvin hienoksi tekniikaksi.<ref name="nba"/>
 
== Islamilainen kirjallisuus ==
{{Pääartikkeli|[[Islamilainen kirjallisuus]]}}
[[Tiedosto:Ali-Baba.jpg|thumb|250px|Ali Baba.]]
Rivi 61 ⟶ 62:
Persian kirjallisuuden tunnetuimpia nimiä on [[Omar Khaijam]].
 
== Islamin taiteen merkitysvaikutus ==
Varsinkin Espanjan rakennustaiteeseen on islamin taide vaikuttanut voimakkaasti. Maurilaisen tyylin huippusaavutuksia ovat Córdoban ja Sevillan moskeijat sekä Granadan Alhambra.<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1336"/>
 
== Katso myös ==
* [[Arabialainen musiikki]]