Ero sivun ”Tekniikan historia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 251:
====Lentoliikenteen kehitys====
{{Pääartikkeli|[[Ilmailun historia]]}}
Lentäminen on kiehtonut ihmistä aina. [[Leonardo da Vinci]] oli jo hahmotellut lentolaitteita. Ensimmäinen [[kuumailmapallo]]lennon teki ranskalainen [[Jean-François Pilâtre de Rozier]] vuonna 1783. Saksalaiset kehittivät 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä [[ilmalaiva|ilmalaivoja]], mutta näistä jouduttiin luopumaan muutaman suuremman onnettomuuden jälkeen. 1800-luvulla vielä suhtauduttiin ilmaa raskaampien laitteiden lentämiseen epäluuloisesti. [[Lentokone]]en rakentamisessa massa onkin hyvin ratkaiseva ongelma. Polttomoottori oli ratkaisu riittävän tehokkaaksi voiman lähteeksi, ja sen avulla [[Wrightin veljekset]] tekivät 1903 ensimmäisen lentonsa rakentamallaan lentokoneella. Wrightin veljekset kehittivät myös ratkaisun lentokoneen ohjaamiseen ilmassa. Lentämisessä turvallisuus on toinen suuri ongelma, sillä maahan syöksyssä useimmiten matkustajat kuolevat. [[Ilmailu]]n alkuaikoina tämä kuoleman riski oli myös eräänlainen kiihotin, kun sensaatiolehdet rahoittivat otsikoiden toivossa lentokokeiluja. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailman sodan]] aikana ymmärrettiin, että lentokoneesta on merkittäväksi tiedustelu- ja taisteluvälineeksi. [[Lentokone ensimmäisessä maailmansodassa|Lentokone]] kehittyikin sodan aikana huomattavasti ja tämän johti sodan jälkeen lentoliikenteen käynnistymiseen. Merkkipaaluna lentämisen historiassa pidetään [[Charles Lindbergh]]in vuonna 1927
[[Kuva:Esquema de la V-2.jpg|thumb|Kaavio saksalaisten sodan aikana kehittämästä [[V2-ohjus|V2-raketista]]. V2 muodostui lähtökohdaksi niin yhdysvaltalaiselle kuin [[neuvostoliitto]]laiselle [[rakettimoottori|rakettitekniikalle]].]]
Ennen toista maailmansotaa kilpavarustelun aikana kehitettiin [[hävittäjälentokone]]ita, kuten [[Supermarine Spitfire|Spitfire]], [[Messerschmitt Bf 109|Messeschmitt]] ja [[Mitsubishi A6M Reisen|Mitsubishi zero]], joissa oli kaikissa hyvin tehokkaat moottorit. Sodan aikana merkittävään asemaan tulivat [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] raskaat [[pommikone]]et, esimerkiksi [[Boeing]]in [[B-17 Flying Fortress|lentävä linnoitus]]. Koneita valmistettiin Yhdysvalloissa massatuotantona ja lennettiin Atlantin yli Englantiin jatkuvana virtana, mikä tuotti tietoa valtameren säistä ja lentoreiteistä. Toisen maailmansodan jälkeen pommikoneiden tekniikkaa siirrettiin matkustajakoneisiin, mistä esimerkkinä [[Lockheed Constellation]]. Sodan aikana oli kehitetty myös [[suihkumoottori]], jolla saavutettiin mäntämoottoria parempi tehopainosuhde. Ensimmäiset välilaskuttomat reittilennot [[Lontoo]]sta [[New York]]iin käynnistettiin nelimoottorisilla potkurikoneilla 1950-luvulla, mutta vasta vuosikymmenen lopussa riittävän korkealla lentävät suihkukoneet, kuten [[Boeing 707]] ja [[Douglas DC-8]], pystyivät luotettavaan säännölliseen reittiliikenteeseen Atlantin yli. 1960-luvulle siirryttäessä pääasialliseksi voimanlähteeksi suuremmissa liikennelentokoneissa tuli suihkumoottori.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.century-of-flight.net/new%20site/commercial/jet_liner.htm | Nimeke = Matkustajasuihkukoneiden ja liikenteen historia | Viitattu = 8.1.2012 }}</ref>
Rivi 297:
[[Konrad Zuse]] rakensi ensimmäisen ohjelmoitavan laskukoneen Saksassa 1941. Aiken rakensi 1943 IBM:n avulla ensimmäisen tietokoneen [[Harvard Mark I]]. Ensimmäinen elektroninen [[tyhjiöputki]]in ja [[rele]]isiin perustuva [[tietokone]] [[ENIAC]] valmistui vuonna 1945. [[Transistori]]en ja tietokoneiden sarjatuotanto alkoi vuonna 1951. 50-luvun päättyessä maailmassa oli 3 000 tietokonetta.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Reino Kero: "Atomiajasta" ATK-aikaan ja geeniteknologiaa, s. 286–290 .</ref> Ensimmäiset tietokoneet ohjelmoitiin [[konekieli]]lla, joista sitten kehittyi helpommin ymmärrettäviä [[ohjelmointikieli]]ä.
Mikropiirien kehitys 1960-luvun alussa toi tietokoneet [[sotilaslentokone]]isiin, [[ohjus|ohjuksiin]] ja osaan [[avaruusalus|avaruusaluksista]] 1970-luvun alkuun mennessä. Mikropiirit tehdään [[piikiekko|piikiekolle]] erilaisilla [[ohutkalvon kasvatus]] -menetelmillä. Halpojen mikropiirien vyöryn aloitti [[CMOS]]-tekniikka 1970-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekniikkatalous.fi/ict/maailma+muuttui+ratkaisevasti+40+vuotta+sitten/a722571 | Nimeke = Intel julkisti 1971 4004-mikropiirin | Julkaisija = Tekniikka & Talous | Viitattu = 15.11.2011 }}</ref> [[Mooren laki|Mooren lain]] -nimellä tunnettu ennuste mikropiirillä olevien transistorien määrän
1970-luvun loppu toi [[mikrotietokone]]en, joka muodostui pian yleiseksi kodinkoneeksi ja toimistotyökaluksi. Tietokoneiden kapasiteetin kasvaessa on myös [[ohjelmisto]]jen koko ja käytettävyys kasvanut. 80-luvulla käytiin taistelua mikrotietokoneiden [[käyttöjärjestelmä|käyttöjärjestelmistä]]. Markkinajohtajaksi nousi IBM:n [[Henkilökohtainen tietokone|PC]] ja [[Microsoft]]in [[MS-DOS]]-käyttöjärjestelmä ja 1990-luvulla sen seuraaja [[Windows]]. Elektroninen konekirjoittaminen ja arkistointi laajeni 1990-luvun lopussa [[Internet]]in kautta laajaksi sähköisten [[tietokanta|tietokantojen]] ja tietoliikenteen infrastruktuuriksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pjoy.fi/lehdet/mikrohistoria75-97.htm | Nimeke = Mikrojen historia 1975-1997 | Tekijä = Petteri Järvinen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tietokone-lehti 11/97| Viitattu = 26.1.2012 | Kieli = }}</ref> [[Digitaalisuus|Digitalisoituminen]] on ilmiö, jossa mikropiirejä liitetään kaikkiin koneisiin. Autojen polttomoottoreiden pakokaasujen puhtautta ja moottorin [[hyötysuhde]]tta pystytään parantamaan mikropiiriohjausjärjestelmien avulla.<ref>Mahajan, s. 81.</ref> [[Matkapuhelin|Matkapuhelimista]] on tullut monitoimisia tietokoneita ja tietoverkkojen [[pääte]]laitteita, joihin on yhdistetty [[kamera]], soitin ja [[GPS]]-paikannusjärjestelmä.
| |||