Ero sivun ”Visiiri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
lisäys viitteineen
Rivi 7:
==Etymologia==
 
Termin persialaistaustaan viittaisi päätöstä tai lakidokumenttia merkitsevä sana ''vizīr'', sekä itä-Persian [[Avestan kieli|avestankielinen]] sana ''vīcira'', joka tarkoittaa säätäjää, asettajaa. Kuitenkin sana ''wazir'' esiintyy [[koraani]]ssa (''Totisesti, Me annoimme Moosekselle Pyhän Kirjan ja määräsimme hänen veljensä Aaronin hänen avustajakseen''), jossa yhteydessä ''wazir'' tarkoittaa auttajaa tai avustajaa. Ajan saatossa "avustaja" tuli merkitsemään "sijaista" tai "edustajaa" ja [[Abbasidit|Abbasidien kalifaatissa]] ''wazir'' tarkoitti seuraavaksi ylintä siviilivirkamiestä kalifin jälkeen. Tämä viittaisi termin arabilais-islamilaiseen taustaan.<ref name="ENcyWAZIR"/>
 
==Visiiri Osmanien valtakunnassa==
 
Visiireille annettuja arvonimiä olivat mm. ''[[pašša]], sāhib, āsaf, wekil, nāzir'' ja ''lala''.<ref name="ENcyWAZIR"/>
Osmanien valtakunnassa visiirin synonyymeja olivat mm. ''[[pašša]], sāhib, āsaf, wekil, nāzir'' ja ''lala''. Ensimmäinen visiiriksi nimitetty oli [[Alaeddin pašša (visiiri)|Alaeddin pašša]], joskin hänet on myöhemmin luettu suurvisiiriksi, sillä hänen toimenkuvansa vastasi suurinpiirtein myöhemmin käyttöön otettua suurvisiirin virkaa. Vuodesta 1385 aina Konstantinopolin valtaukseen 1453 saakka osmanien visiirit ja suurvisiirit tulivat nimenomaan [[Chandarli-suku|Çandarli-suvun]] jäsenistä. Tällöin petosta epäillyt [[Mehmed II Valloittaja]] teloitutti suurvisiirinsa ja asetti tilalle yhden kenraaleistaan. Tästä muutoksesta lähtien visiirit ja suurvisiirit olivat usein sotilastaustaisia 1600-luvun alkuun saakka. Samana aikakautena monet visiireistä olivat syntyperältään muita kuin turkkilaisia ja he olivat usein taustaltaan kristittyinä syntyneitä orjia. Erityisesti 1430-1550 suuri osa visiireistä tuli köyhiltä seuduilta Albaniasta sekä slaavilaisilta alueilta. Heidät oli värvätty orjiksi [[devshirme]]-järjestelmän kautta osmanien sotaretkien yhteydessä. Tämän jälkeen monet visiirit tulivat samoista syistä Kroatiasta, Unkarista ja Itävallasta. Orjista onnekkaimmat ja kyvykkäimmät olivat saaneet korkeatasoisen koulutuksen joko hovissa tai muissa osmanien instituutioissa, ja he saattoivat nousta urallaan jopa valtakunnan toiseksi tärkeimmäksi mieheksi.<ref name="ENcyWAZIR"/>
 
Osmanien valtakunnassa visiirit olivat korkea-arvoisimpia virkamiehiä. He olivat keisarillisen neuvoston jäseniä ja toimivat hallinnollisissa tehtävissä, jotka vastaavat nykyajan ministerin tehtäviä. Myös strategisesti tärkeiden provinssien, kuten Egyptin ja Unkarin provinssien kuvernöörille sekä janitsaarien päällikölle ja laivaston suuramiraalille saatettiin myöntää visiirin arvo. Myös osa 1800-luvun kabinettiministereistä kantoi visiirin virkanimeä.<ref name="Somel">{{kirjaviite|Tekijä=Selcuk Aksin Somel|Nimeke=Historical Dictionary of the Ottoman Empire|Vuosi=2003|Sivu=321|Julkaisija=Scarecrow Press|Tunniste=ISBN 0-8108-4332-3}}</ref>
 
OsmanienEnsimmäinen valtakunnassa visiirin synonyymeja olivat mm. ''[[pašša]], sāhib, āsaf, wekil, nāzir'' ja ''lala''. Ensimmäinenosmanien visiiriksi nimitetty oli [[Alaeddin pašša (visiiri)|Alaeddin pašša]], joskin hänet on myöhemmin luettu suurvisiiriksi, sillä hänen toimenkuvansa vastasi suurinpiirtein myöhemmin käyttöön otettua suurvisiirin virkaa. Vuodesta 1385 aina Konstantinopolin valtaukseen 1453 saakka osmanien visiirit ja suurvisiirit tulivat nimenomaan [[Chandarli-suku|Çandarli-suvun]] jäsenistä. Tällöin petosta epäillyt [[Mehmed II Valloittaja]] teloitutti suurvisiirinsa ja asetti tilalle yhden kenraaleistaan. Tästä muutoksesta lähtien visiirit ja suurvisiirit olivat usein sotilastaustaisia 1600-luvun alkuun saakka. Samana aikakautena monet visiireistä olivat syntyperältään muita kuin turkkilaisia ja he olivat usein taustaltaan kristittyinä syntyneitä orjia. Erityisesti 1430-1550 suuri osa visiireistä tuli köyhiltä seuduilta Albaniasta sekä slaavilaisilta alueilta. Heidät oli värvätty orjiksi [[devshirme]]-järjestelmän kautta osmanien sotaretkien yhteydessä. Tämän jälkeen monet visiirit tulivat samoista syistä Kroatiasta, Unkarista ja Itävallasta. Orjista onnekkaimmat ja kyvykkäimmät olivat saaneet korkeatasoisen koulutuksen joko hovissa tai muissa osmanien instituutioissa, ja he saattoivat nousta urallaan jopa valtakunnan toiseksi tärkeimmäksi mieheksi.<ref name="ENcyWAZIR"/>
 
Visiirin virka ei aina tuonut turvaa kantajalleen, sillä sulttaanin epäsuosioon joutuminen saattoi merkitä jopa kuolemaa. Jotkut visiirit osallistuivat juonitteluihin ja kapinojen sytyttämiseen. Erityisesti [[Kösem Sultan]]in aikana 1600-luvun alkupuolella hovissa juoniteltiin paljon ja visiireistä muodostuvien neuvostojen henkilöstöä vaihdettiin tämän tästä. <ref name="ENcyWAZIR">{{kirjaviite|Tekijä=Bearman, Bianquis, Bowsworth, Donzel, Heinrichs et al.|Nimeke=The Encylopaedia of Islam (vol. 11, W-Z)|Vuosi=|Sivu=185-196|Julkaisija=Brill|Tunniste=ISBN 90-04-12756-9}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Visiiri