[[Ruotsi]]n [[kuningatar]] [[Kristiina]] luovutti [[18. syyskuuta]] [[1650]] [[kreivi]] [[Pietari Brahe]]lle vapaherrakunnaksivapaaherrakunnaksi Kajaanin, [[Kuopio]]n ja [[Iisalmi|Iisalmen pitäjät]]. Kreivi oli vieraillut Kajaanin korpilinnassa kaksi kertaa aikaisemmin vuosina [[1639]] ja [[1649]]. Niinpä hän päätti perustaa linnoituksen kupeelle muodostuneesta talorykelmästä laajan vapaaherrakuntansa pääpaikan. Käydessään kolmatta kertaa seudulla hän allekirjoitti [[6. maaliskuuta]] [[1651]] Kajaanin perustamisasiakirjan myöntäen kaupungille asiaankuuluvat [[privilegio]]t. Pietari Brahe määräsi kaupungille oman alueen linnoituksen eteläpuolelta aina [[Lehtovaara]]n kylään asti, idässä raja ylsi [[Petäjäkoski|Petäjäkosken niskaan]] ja lännessä [[Parkinniemi|Parkinniemeen]]. Kokonaisuutena rajanveto jäi varsin epämääräiseksi ja synnytti myöhemmin lukuisia rajariitoja [[paltamo]]laisten kanssa. Kajaanin [[porvari]]t eivät näet halunneet tyytyä omiin maihinsa vaan raivasivat [[kaski]]maita paltamolaisten alueella. Pietari Brahen käskystä linnan rakentamista jatkettiin [[1650-luku|1650-luvulla]]. Se valmistui lopullisesti [[1666]]. Linnaa käytettiin lähinnä [[Hallinto|hallinnollisena]] rakennuksena, [[vankila]]na ja [[Tukikohta|sotilastukikohtana]].
Pietari Brahen perustama Pohjois-Suomen ensimmäinen sairaala sijaitsi [[Parkinniemi|Parkinniemellä]] vuodesta [[1653]] noin vuoteen [[1680]]. [[Lepra]]sairaalasta ei ole säilynyt edes kivijalkaa. Parkinniemen hospitaali oli koko [[Pohjois-Suomi|Pohjois-Suomen]] vanhin sairaala, sillä seuraava sairaala perustettiin vuonna [[1687]] Ouluun mielisairaita varten.
