Ero sivun ”Turun akatemia” versioiden välillä

'''Kuninkaallinen''' '''Turun Akatemia''' ({{k-la|Regia academia aboensis}}, {{k-sv|Kungliga Akademien i Åbo}}) on [[Turku|Turussa]] vuosina [[1640]]–[[1828]] toiminut [[Suomi|Suomen]] ensimmäinen [[yliopisto]]. [[Suomen sota|Suomen sodan]] jälkeen [[1809]] sen nimeksi tuli Keisarillinen Turun Akatemia. Yliopiston toimintaYliopisto siirrettiin [[Turun palo]]n jälkeen [[Helsinki]]in vuonna [[1827]] ja sen nimi muutettiin [[Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto|Keisarilliseksi Aleksanterin-yliopistoksi]]. Suomen itsenäistyttyä yliopiston nimeksi vaihdettiin [[1919Helsingin yliopisto]] vuonna [[Helsingin yliopisto1919]]. Turkuun perustettiin samoihin aikoihin kaksi uutta yliopistoa: vuonna [[1918]] ruotsinkielinen [[Åbo Akademi]] ja vuonna 1920 suomenkielinen [[Turun yliopisto]].

Turun akatemiaa edelsivät [[Turun katedraalikoulu]] (noin [[1276]]–[[1630]]) ja Turun kymnaasi (1630–1640[[1630]]–[[1640]]). Lisäksi jo aiemmin [[Keskiaika|keskiajalla]] oli suomalaisia kouluttautunut [[Pariisi]]ssa ja muissa ulkomaisissa yliopistoissa, mutta Turun Akatemia liitti Suomen osaksi eurooppalaista yliopistojärjestelmää ja mahdollisti korkeimman sivistyksen hankkimisen myös kotimaassa. Akatemian yhteyteen perustettiin myös Suomen ensimmäinen [[kirjapaino]] vuonna [[1642]].

Kuninkaallisen Turun Akatemian perusti [[Ruotsi]]n kuningatar [[Kristiina]] Suomen kenraalikuvernöörin [[Pietari Brahe]]n ja Turun piispan [[Isaacus Rothovius|Isaacus Rothoviuksen]] tuella. Suurvaltakaudella koulutukseen ja sivistykseen alettiin kiinnittää Ruotsissa aiempaa enemmän huomiota. Turun Akatemia oli Ruotsin suurvallan hallitsemien alueiden kolmas yliopisto. Pohjoismaiden vanhinta, [[Uppsalan yliopisto]]a kehitettiin, ja kruunu perusti uusiauudet yliopistojayliopistot Turun ohella [[Tartto|Tarttoon]] (1632)vuonna 1[[632]] ja [[Lund]]iin (vuonna [[1666)]].

[[Axel Oxenstierna]] ehdottaa valtaneuvostolle 18 elokuuta [[1636]] Tarton yliopiston siirtoa Turkuun. Se ei kuitenkaan toteudu vaikka olisikin siten lähempänä valtakunnan ydintä <ref name="Abo-Suomen metropoli42"> Simo Tuomola (toim), 2000, Abo - Suomen metropoli, 1600-luku Turussa. s.42</ref>. Kreivi Brahe alkaa heti toimia saavuttuaan 21. marraskuuta [[1637]] kenraalikuvernööriksi Turkuun. Brahe tekeekin jo 14. joulukuuta 1637 esityksen yliopiston perustamisesta Turkuun. Kuningatar Kristiinan ja kuningattaren holhooja, kansleri Oxenstiernan johdolla valtaneuvosto allekirjoittaa Turun akatemian perustamiskirjan 26. maaliskuuta 1640 <ref name="Abo-Suomen metropoli46"> Simo Tuomola (toim), 2000, Abo - Suomen metropoli, 1600-luku Turussa. s.46</ref>

Kuva:Turun akatemian vihkiäiset1.jpg|''Turun akatemian vihkiäiset'' osa 1 (Albert Edelfelt, 1902, maalaus Helsingin yliopiston juhlasalissa)

Promootioperinne rantautui Suomeen Uppsalasta, ja ensimmäinen promootio järjestettiin Turun akatemian aikana vuonna 4. toukokuuta [[1643]]. Silloin promovoitiin 10 filosofian maisteria mukana muun muassa [[Abraham Kollanius]] <ref name="Abo-Suomen metropoli56"> Simo Tuomola (toim), 2000, Abo - Suomen metropoli, 1600-luku Turussa. s.56</ref>. Siitä lähtien promootioperinne on jatkunut Suomessa katkeamattomana Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa ja Helsingin yliopistossa sekä myöhemmin Suomen muissakin yliopistoissa koko yliopistohistorian ajan.<ref>http://www.uwasa.fi/promootio2011/ptieto/</ref>