Ero sivun ”Maaltamuutto” versioiden välillä

Suomen sisäinen muuttoliike taantui 1990-luvun alun laman aikana tasolle, jolla se oli ollut edellisen kerran 1950-luvulla, mutta talouden elpyessä se kiihtyi jälleen lähelle 1970-luvun alun huippulukemia. [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] kanssa käydyn kaupan äkillinen romahtaminen, joka oli suurimpia laman synnyttäjiä, iski erityisen kipeästi maaseudulle syntyneeseen alihankinta- ja vaatetusteollisuuteen, josta hävisi yli 100&nbsp;000 työpaikkaa. Merkittävää muuttovoittoa saaneita kaupunkiseutuja oli nyt selvästi vähemmän kuin edellisillä vuosikymmenillä. Pääosa uusista työpaikoista syntyi korkeaa osaamista vaativille ammattialoille, joten muuttovirtojen uusiksi ohjaajiksi muodostuivat suurimmat [[yliopisto]]t ja muutamat suuret kasvuyritykset, etunenässä [[Nokia (yritys)|Nokia]]. Lisäksi kesäkuun alussa 1994 voimaan astunut uusi kotikuntalaki mahdollisti opiskelijoiden kirjautumisen opiskelupaikkakuntiensa asukkaiksi entistä helpommin. Maassamuuttoon on vaikuttanut viime vuosikymmenien aikana välillisesti myös siirtolaisuus, koska useimmat alun perin pienille paikkakunnille sijoitetut [[pakolainen|pakolaiset]] ovat hakeutuneet asumaan suuriin keskuksiin. Uudessa muuttoaallossa muuttotappoistamuuttotappiosta ovat kärsineet Itä- ja Pohjois-Suomen lisäksi Satakunta ja [[Pohjanmaa]] sekä yksittäiset äkillisen rakennemuutoksen kohteiksi joutuneet paikkakunnat.<ref name="vartiainen"/><ref name="vesikansa"/>