Ero sivun ”Maaltamuutto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7:
Voimakkaimman muuttoaallon seurauksena Suomi näytti jakaantuvan kahtia vauraaseen teollisuus-Suomeen ja sen raaka-ainereservinä toimivaan muuhun Suomeen. Tästä kahtiajaosta sai kasvuvoimansa uusi poliittinen ilmiö [[vennamolaisuus]]. "Talonpojan tappolinja" -käsitteen luoneen [[Veikko Vennamo]]n perustama ja johtama [[Suomen Maaseudun Puolue]] sai suurvoiton [[eduskuntavaalit 1970|vuoden 1970 eduskuntavaaleissa]], mikä herätti muutkin puolueet ajamaan maaseudun ja kehitysalueiden asiaa. Suomen eri osien väliset muuttovirrat tasaantuivat 1970-luvun puolivälissä, jolloin alkoi hyvinvointiyhteiskunnan voimakas rakennusvaihe. Valtiovalta tuki maaseutua etenkin [[Suomen Keskusta|Keskustan]] ajamalla aluepolitiikalla. Ajanjakso 1970-luvun puolivälistä 1990-luvun alkupuolelle oli myös suvantovaihe maaltamuutossa. Maaseudun kirkonkylät, joita alettiin kutsua kuntakeskuksiksi, saivat entistä kaupunkimaisempia piirteitä moderneine julkisine rakennuksineen ja pankkeineen. Syrjäseuduilla muuttoliike jatkui, mutta yleensä se pysähtyi näihin lähikeskuksiin. Muuttoliikettä tapahtui jopa kaupungeista takaisin maaseudulle – lähinnä ns. kehyskuntiin –, kun kaupunkien pientalojen ja omistustonttien hinnat karkasivat usein tavallisten palkansaajien ulottumattomiin.<ref name="vartiainen"/>
Suomen sisäinen muuttoliike taantui 1990-luvun alun laman aikana tasolle, jolla se oli ollut edellisen kerran 1950-luvulla, mutta talouden elpyessä se kiihtyi jälleen lähelle 1970-luvun alun huippulukemia. Merkittävää muuttovoittoa saaneita kaupunkiseutuja oli nyt selvästi vähemmän kuin edellisillä vuosikymmenillä. Pääosa uusista työpaikoista syntyi korkeaa osaamista vaativille ammattialoille, joten muuttovirtojen uusiksi ohjaajiksi muodostuivat suurimmat [[yliopisto]]t ja muutamat suuret kasvuyritykset, etunenässä [[Nokia (yritys)|Nokia]]. Lisäksi kesäkuun alussa 1994 voimaan astunut uusi kotikuntalaki mahdollisti opiskelijoiden kirjautumisen opiskelupaikkakuntiensa asukkaiksi entistä helpommin. Maassamuuttoon on vaikuttanut viime vuosikymmenien aikana välillisesti myös siirtolaisuus, koska useimmat alun perin pienille paikkakunnille sijoitetut [[pakolainen|pakolaiset]] ovat hakeutuneet asumaan suuriin keskuksiin. 2000-luvulle tultaessa maaseudun väestö on ikääntynyt ja peruspalvelut – koulu, posti, pankit ja linja-autoyhteys – on lakkautettu jo monista taannoin suuristakin kylistä. Uhattuna on saattanut olla jopa koko kunnan ainoa postikonttori tai pankkiautomaatti. Autioituvan maaseudun ongelmat ovat koskeneet kipeimmin lapsiin, vanhuksiin ja muihin ilman omaa autoa oleviin henkilöihin.<ref name="vartiainen"/>
==Katso myös==
| |||