Ero sivun ”Yrjö Nykänen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Yrjö Nykänen''' ({{Syntymä- ja kuolinaika|25|12|1890|[[Leppävirta]]|9|3|1940|[[Äyräpää]], [[Vuosalmi]]}}) oli suomalainen urheilujohtaja ja -valmentaja, joka erityisesti tuli tunnetuksi voimistelun alueella. Hän harrasti omalla aktiiviurallaan 1910- ja 20-luvuilla voimistelun lisäksi myös painia ja jalkapalloa.
 
Yrjö "Jyrä" Nykäsen oma urheilu-ura lähti liikkeelle hieman hankalasti, sillä hän ei täyttänyt [[Suomen Valtakunnan Urheiluliitto|SVUL:n]] valitsijoiden asettaamaa 169 cm:n pituuden vähimmäisvaatimusta, joka vaadittiin [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1912|Tukholman olympialaisten]] Suomea edustaneessa joukkuevoimistelujoukkueesssa. Nykänen edusti silloin [[Viipurin Reipas]]ta - Suomen silloista ykkösvoimisteluseuraa. Voimistelunopettajaksi Nykänen valmistui 1915 [[Helsingin yliopisto]]sta. Ensimmäiset telinevoimistelun SM-kisat järjestettiin vuonna 1916 [[Viipuri]]ssa, ja niissä viipurilainen Yrjö Nykänen tuli mestariksi. Sen jälkeen hän saavutti vielä voimistelun SM-hopeaa 1921 ja toisen mestaruutensa 1922. Tähän aikaan vuosina 1920-261920–26 hän toimi Viipurin suojeluskuntapiirin urheiluohjaajana. Sisällissotaan 1918 Nykänen oli osallistunut valkoisten puolella komppanianpäällikkönä.
 
Yrjö Nykänen pelasi myös Reippaan jalkapallojoukkueessa seuran päästessä vuosina [[Jalkapallon suomenmestaruuskilpailut 1918|1918]] ja [[Jalkapallon suomenmestaruuskilpailut 1919|1919]] finaaleihin [[Helsingin Jalkapalloklubi]]a vastaan. Monipuolinen urheiluaktiivi Nykänen oli perustamassa vuonna 1916 Viipuriin omaa painiseuraa, [[Viipurin Voimailijat|Viipurin Voimailijoita]]. Sen riveissä hän itsekin oli painijana, myöhemmin painituomarina.
 
Viipurilaisaika päättyi 1927, jolloin hän siirtyi opettajaksi [[Sortavala]]an, jossa hän oli perustamassa [[Sortavalan Voima-Veikot|Sortavalan Voima-Veikkoja]]. Opettajana hän toimi ensin [[Sortavalan seminaari]]n voimistelun ja terveysopin lehtorina vuosina 1927-311927–31 ja sen jälkeen Sortavalan suomalaisen normaalilyseon voimistelun ja terveysopin lehtorina vuosina 1932-351932–35. Hän oli myös [[Suomen Valtakunnan Urheiluliitto|SVUL:n]] Itä-Karjalan piirin johtokunnassa, Sortavalan kaupungin urheilulautakunnan puheenjohtajana sekä [[Sortavalan Kunto|Sortavalan seminaarin oman urheiluseuran Kunnon]] puheenjohtajana.
 
Tätä kautta kesti vuoteen 1935, jolloin hän muutti Helsinkiin [[Helsingin Normaalilyseo|Normaalilyseon]] voimistelun lehtoriksi. Toki jo aiemmin hän oli toiminut Viipuri-aikanaan valtakunnallisesti. "Jyrä" Nykänen toimi [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1924|Pariisin vuoden 1924 olympialaisissa]] Suomen voimistelujoukkueen päävalmentajana, jossa roolissa hän oli sen jälkeen vielä kaksissa olympialaissaolympialaisissa eli [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1928|1928]] ja [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1936|1936]]. Valmennusroolin lisäksi hän toimi järjestötehtävissä eli Voimisteluliiton johtokunnassa 1933-341933–34 ja varapuheenjohtajana 1937. Vuonna 1935 Yrjö "Jyrä" Nykänen kutsuttiin [[Suomen Voimisteluliitto|Voimisteluliiton]] kunniajäseneksi. Suomi oli tähän aikaan voimistelun kansainvälisellä huipulla - [[Ale Saarvala]] saavutti Suomelle ensimmäisen olympiakullan Berliinin olympialaisissa 1936. Nykänen oli vuosina 1938-401938–40 edustamassa Voimisteluliittoa [[Suomen Olympiakomitea|Olympialaisen Komitean]] valtuuskunnassa.
 
Nykänen kirjoitti opettajauransa aikana voimistelunopettajille kolme kirjaa. Lisäksi hän osallistui 1930-luvulla politiikkaan - [[Eduskuntavaalit 1936|vuoden 1936 eduskuntavaaleissa]] [[Isänmaallinen Kansanliike|Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL)]] ehdokkaana.
 
[[Talvisota|Talvisodassa]] Yrjö Nykänen oli luutnantin arvoisena komppanianpäällikkönä [[Jalkaväkirykmentti 61|JR 61]]:ssä. Aivan Talvisodan loppuvaiheessa 9. maaliskuuta 1940 hän kaatui Äyräpään Vuosalmella pommituksissa. Samana päivänä kaatui myös hänen veljensä [[Herman Nykänen]], joka johti saman rykmentin naapurikomppaniaa. Yrjö ja Herman Nykäsen ruumiit löydettiin vasta [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikaan, ja heidät haudattiin Viipurissa kesällä 1942.