Ero sivun ”Yrjö Nykänen” versioiden välillä

Yrjö "Jyrä" Nykäsen oma urheilu-ura lähti liikkeelle hieman hankalasti, sillä hän ei täyttänyt [[Suomen Valtakunnan Urheiluliitto|SVUL:n]] valitsijoiden asettaamaa 169 cm:n pituuden vähimmäisvaatimusta, joka vaadittiin [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1912|Tukholman olympialaisten]] Suomea edustaneessa joukkuevoimistelujoukkueesssa. Nykänen edusti silloin [[Viipurin Reipas]]ta -– Suomen silloista ykkösvoimisteluseuraa. Voimistelunopettajaksi Nykänen valmistui 1915 [[Helsingin yliopisto]]sta. Ensimmäiset telinevoimistelun SM-kisat järjestettiin vuonna 1916 [[Viipuri]]ssa, ja niissä viipurilainen Yrjö Nykänen tuli mestariksi. Sen jälkeen hän saavutti vielä voimistelun SM-hopeaa 1921 ja toisen mestaruutensa 1922. Tähän aikaan vuosina 1920-261920–26 hän toimi Viipurin suojeluskuntapiirin urheiluohjaajana. Sisällissotaan 1918 Nykänen oli osallistunut valkoisten puolella komppanianpäällikkönä.

Viipurilaisaika päättyi 1927, jolloin hän siirtyi opettajaksi [[Sortavala]]an, jossa hän oli perustamassa [[Sortavalan Voima-Veikot|Sortavalan Voima-Veikkoja]]. Opettajana hän toimi ensin [[Sortavalan seminaari]]n voimistelun ja terveysopin lehtorina vuosina 1927-311927–31 ja sen jälkeen Sortavalan suomalaisen normaalilyseon voimistelun ja terveysopin lehtorina vuosina 1932-351932–35. Hän oli myös [[Suomen Valtakunnan Urheiluliitto|SVUL:n]] Itä-Karjalan piirin johtokunnassa, Sortavalan kaupungin urheilulautakunnan puheenjohtajana sekä [[Sortavalan Kunto|Sortavalan seminaarin oman urheiluseuran Kunnon]] puheenjohtajana.

Tätä kautta kesti vuoteen 1935, jolloin hän muutti Helsinkiin [[Helsingin Normaalilyseo|Normaalilyseon]] voimistelun lehtoriksi. Toki jo aiemmin hän oli toiminut Viipuri-aikanaan valtakunnallisesti. "Jyrä" Nykänen toimi [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1924|Pariisin vuoden 1924 olympialaisissa]] Suomen voimistelujoukkueen päävalmentajana, jossa roolissa hän oli sen jälkeen vielä kaksissa olympialaissaolympialaisissa eli [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1928|1928]] ja [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1936|1936]]. Valmennusroolin lisäksi hän toimi järjestötehtävissä eli Voimisteluliiton johtokunnassa 1933-341933–34 ja varapuheenjohtajana 1937. Vuonna 1935 Yrjö "Jyrä" Nykänen kutsuttiin [[Suomen Voimisteluliitto|Voimisteluliiton]] kunniajäseneksi. Suomi oli tähän aikaan voimistelun kansainvälisellä huipulla -– [[Ale Saarvala]] saavutti Suomelle ensimmäisen olympiakullan Berliinin olympialaisissa 1936. Nykänen oli vuosina 1938-401938–40 edustamassa Voimisteluliittoa [[Suomen Olympiakomitea|Olympialaisen Komitean]] valtuuskunnassa.

Nykänen kirjoitti opettajauransa aikana voimistelunopettajille kolme kirjaa. Lisäksi hän osallistui 1930-luvulla politiikkaan -– [[Eduskuntavaalit 1936|vuoden 1936 eduskuntavaaleissa]] [[Isänmaallinen Kansanliike|Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL)]] ehdokkaana.