Ero sivun ”Suomen Työväen Urheiluliitto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p päivitetty kuollut linkki |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 9:
Jo ennen TUL:n perustamista ajatuksen työläisurheiluliitosta oli ensimmäisen kerran esittänyt [[Helsingin Ponnistus|Helsingin Ponnistuksen]] perustaja [[Viktor Damm]] vuonna 1897 ja seuraavan kerran suurten mullistusten aikaan 1906–1907. Asia ei edennyt kuitenkaan ideaa pidemmälle.
TUL perustettiin 26. tammikuuta 1919 [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] jälkimainingeissa. Järjestön ensimmäinen puheenjohtaja oli [[Eino Pekkala]]. Työväen urheiluseurat kuuluivat ennen vuoden 1918 sisällissotaa [[Suomen Valtakunnan Urheiluliitto|Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto]]on, mutta SVUL erotti syksyllä 1918 seurat, jotka olivat osallistuneet
Maailmansotien välisenä aikana 1920- ja 1930-luvuilla TUL:n urheilijat toimivat omassa yhteisössään ollen kansainvälisen urheilun ulkopuolella, koska SVUL lähetti Suomen edustajat mm. olympialaisiin. Ainoan poikkeuksen teki vuonna 1920 [[Hannes Kolehmainen]], joka SVUL:laisen [[Helsingin Kisa-Veikot|Helsingin Kisa-Veikkojen]] edustajana saattoi osallistua TUL:n kilpailuihin. TUL teki yhteistyötä kansainvälisesti [[Sosialistinen urheiluinternationaali|Sosialistisen urheiluinternationaalin]] (SUI) työläisurheiluliittojen ja Neuvostoliiton kanssa.
Rivi 15:
Suurimpia kansainvälisiä tapahtumia olivat [[työläisolympialaiset]], joita järjestettiin kolme kertaa. Niissä TUL:n edustama Suomi oli kisojen ykkösmaa. Omana erillisenä työläisurheilun suurtapahtumana oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] johtaman [[Punainen urheiluinternationaali|Punaisen urheiluinternationaalin]] (PUI) järjestämät [[spartakiadit]] [[Moskova]]ssa kesällä 1928. Niihin osallistuneet erotettiin TUL:stä. SUI kielsi jäsenjärjestöiltään osallistumisen ja TUL:n sosiaalidemokraatit kokivat asian liiaksi kommunismin myötäilynä. Urheilijat ja urheiluseurat joutuivat kilpailukieltoihin tai erotetuksi TUL:stä. Kommunistit syrjäytettiin TUL:n johtopaikoilta ja nämä perustivat joulukuussa 1929 [[Työläisurheilun Yhtenäisyyskomitea]]n (TYK). Monet erotetuista seuroista, joita oli yli 150, ja TYK joutuivat 1930-luvun alussa säädettyjen kommunistilakien perusteella lakkautetuiksi.
Kansallisesti suurimpia näytön paikkoja ja järjestön urheilullisen voiman osoituksia olivat [[TUL:n liittojuhlat]], joista ensimmäiset järjestettiin 1927 Helsingissä. TUL:n urheilijahuipuille loikkaukset SVUL:n riveihin herättivät aikanaan ankaraa keskustelua. Siirtyminen SVUL:en seuraan
Sosialidemokraattien sisäiset riidat ulottuivat 1950-luvun loppupuolella myös urheiluliittoon. Hajaantuminen oikeastaan alkoi TUL:stä. Jo 1955 TUL:n puheenjohtaja [[Väinö Leskinen]] marssi kannattajineen ulos järjestön Helsingin piirin kokouksesta. Syynä oli SDP:n vasemmiston liittoutuminen kommunistien kanssa enemmistön muodostamiseksi. Sosiaalidemokraattien erimielisyydet koskivat varsinkin yhteistyötä SVUL:n ja muiden porvarillisten piirien kanssa. Leskisläiset olivat valmiita lähempään yhteistyöhön, jonka tarkoituksena oli mm. työläisurheilijoiden edustusmahdollisuuksien laajentaminen ja yhteisen kansallisen urheiluliiton perustaminen. Osa TUL:n jäsenseuroista jatkoi yhteistyötä SVUL:n kanssa välittämättä [[Emil Skog|skogilaisen]] johdon kielteisestä kannasta, mikä johti kyseisten järjestöjen erottamiseen TUL:stä. Leskisläiset perustivat erotettujen seurojen yhteistyöelimeksi vuonna 1955 Urheilun Tuki -järjestön. Tältä pohjalta perustettiin 1959 [[Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto]] (TUK). TUK jatkoi toimintaansa TUL:n rinnalla aina vuoteen 1979, vaikka pääosa skogilaisten perustamasta [[Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto|TPSL:stä]] palasi SDP:hen jo 1960-luvulla.<ref>Anu Hakala: [http://www.demari.fi/print.jsp?article=2637 Urheiluväki riiteli linjoista ja henkilöistä] (Uutispäivä Demari 28.6.)</ref>
| |||