Ero sivun ”Larysa Latynina” versioiden välillä

Latynina voitti [[Telinevoimistelun Euroopan-mestaruuskilpailut 1961|Euroopan-mestaruuskilpailuista 1961]] [[Telinevoimistelun maailmanmestaruuskilpailut 1962|MM-kilpailuista 1962]] kaksi kultaa ja hopeaa. Latynina oli [[Kesäolympialaiset 1964|Tokion olympialaisten]] [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1964|voimistelukilpailujen]] aikaan poikkeuksellisen vanha voimistelijaksi, jo 30-vuotias. Hän sai silti kultamitalit permannolta ja joukkukilpailustajoukkuekilpailusta, hopean moniottelusta ja hypystä sekä pronssia puomilta ja eritasonojapuilta.<ref name="gale"/> Latynina nousi kisoissa eniten olympiamitaleja saaneeksi urheilijaksi ohi 13 mitalia voittaneen miekkailija [[Edoardo Mangiarotti]]n. Lisäksi hän jakoi yhdeksällä kultamitalillaan [[Paavo Nurmi|Paavo Nurmen]] kanssa historian voitokkaimman olympiaurheilijan tittelin. Tämän jälkeen samaan ovat pystyneet vain [[Mark Spitz]], [[Carl Lewis]] ja [[Michael Phelps]], jolla on nykyinen olympiaennätys. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.olympic.org/Documents/Reference_documents_Factsheets/Records_and_medals_at_the_Games_Olympiad.pdf| Nimeke = Records and Medals – Games of the Olympiad| Tiedostomuoto = pdf| Julkaisu = olympic.org| Ajankohta = 4/2012| Julkaisija = Olympic Movement| Viitattu = 8.7.2012| Kieli = {{en}}}}</ref>

Latynina jatkoi uraansa vielä olympialaisten jälkeenkin. [[Telinevoimistelun Euroopan-mestaruuskilpailut 1965|Euroopan-mestaruuskilpailuista 1965]] hänen saldonsa oli neljä hopeaa ja pronssi. Hän jäi [[Telinevoimistelun maailmanmestaruuskilpailut 1966|MM-kilpailuissa 1966]] moniottelun 11:ksi.<ref name="gale"/> JoukkukilpailustaJoukkuekilpailusta hän sai kuitenkin hopeaa.