Versio 23. lokakuuta 2014 kello 17.53 muokkaa Velma (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 66 024 muokkausta p fix ← Vanhempi muutos		Versio 1. tammikuuta 2015 kello 16.03 muokkaa kumoa THautala (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 759 muokkausta p -toimesta, Uudempi muutos →
Rivi 20: }} '''Heidelberg''' [ˈhaɪ̯dəlbɛʁk] ({{lausunta\|De-Heidelberg-pronunciation.ogg}}) on runsaan 140 000 asukkaan kaupunki [[Saksa]]n lounaisosassa [[Baden-Württemberg]]in osavaltiossa [[Neckar]]joen varrella. Entinen ruhtinaallinen [[residenssi]]kaupunki on myös merkittävä yliopistokaupunki: [[Heidelbergin yliopisto]] eli ''Ruprecht-Karls-Universität'' on Saksan vanhin yliopisto ja leimaa vahvasti kaupungin elämää. ”Romantiikan kaupunkina” tunnettu Heidelberg on myös suosittu matkailukohde. Kaupungin maisemallinen kauneus jokilaaksoineen ja vuorenrinteineen, historiallinen vanhakaupunki ja maalauksellinen linnanraunio vetävät puoleensa runsain määrin ~~turisteja~~matkailijoita eri puolilta maailmaa. == Maantiede == Rivi 130: Kansallismielis-liberaali liike, jonka aatteita oli levitetty myös Heidelbergin yliopistosta, johti Saksassa kuten monissa muissakin Euroopan maissa ”hulluna vuonna” 1848 vallankumoukseen. [[Frankfurtin parlamentti\|Frankfurtin parlamentin]] epäonnistuttua yrityksessään yhdistää Saksa kansallisvaltioksi Badenissa alkoi vuonna 1849 niin sanottu toukokuun kapina, jonka yhteydessä Heidelbergissäkin [[preussi]]laisjoukot taistelivat liberaaleja sissejä vastaan ja lopulta tukahduttivat vallankumousyrityksen. [[Teollistuminen]] jäi Heidelbergissä vailla suurempia seurauksia, sen sijaan [[~~turismi~~matkailu]] kehittyi kaupungissa 1800-luvulla tärkeäksi elinkeinoksi, etenkin rautatieyhteyden valmistuttua vuonna 1840. Myös yliopisto lukuisine opiskelijoineen vaikutti näkyi vahvasti kaupungin elämässä. Tunnetut opiskelijalaulut tekivät Heidelbergistä jonkinlaisen 1800-luvun opiskelijamiljöön vertauskuvan. [[Saksan keisarikunta\|Keisarikunnan]] perustamisen jälkeen Saksa koki 1800-luvun loppupuolella taloudellisen nousun ajan, joka johti Heidelbergissä kuten muuallakin maassa kaupungin laajenemiseen. Heidelbergin pinta-alaa laajennettiin lukuisissa kuntaliitoksissa, samalla infrastruktuuria parannettiin ja kaupungin asukasluku nelinkertaistui 20 000:sta 85 000:een vuosien 1871 ja 1933 välillä. Rivi 156: [[Kuva:Carl Philipp Fohr 001.jpg\|thumb\|220px\|''Heidelbergin linna''. [[Carl Philipp Fohr]]in maalaus vuodelta 1815.]] [[Kuva:Heidelberg by whobee.jpg\|thumb\|220px\|Heidelberg ja Heidelbergin linna yöaikaan (2004).]] Yliopiston ohella kaupunki on tunnettu [[linna]]sta, jonka ensimmäisen osan [[Ruprecht III]] rakennutti. Siitä kasvoi linna vasta 1600- ja 1700-lukujen aikana, kun uudet omistajat laajensivat rakennusta jokainen oman aikakautensa tyylillä. Linna on kärsinyt mittavia tuhoja kolme kertaa tähänastisen historiansa aikana. Kertaalleen se tuhoutui 30-vuotisessa sodassa, kerran ~~ranskalaisten~~sen ~~toimesta~~tuhosivat ranskalaiset, ja viimeisen iskun antoi salama. Salaman aiheuttaman tulipalon jälkeen linnaa ei enää yritetty korjata. Paitsi itse linnan uudelleenkorjauksiin ja laajentamisiin, ovat omistajat nähneet vaivaa myös puutarhan suhteen. Vuoren rinteellä sijaitsevaan linnaan ei ollut kovin helppoa saada näyttävää puutarhaa, mutta parin vuoden kovan työn tuloksena syntyi varsin kaunis puutarha suihkulähteineen. Heidelbergilaiset muistavat linnansa palamista vuosittain järjestettävän Schlossfestin (~~vapaa suomennos:~~ 'linnajuhla') aikana. Elokuussa järjestettävä juhla huipentuu ilotulitukseen ja taidokkaaseen [[~~valoshow~~valonäytös\|valonäytökseen]]~~hun~~, jonka aikana linna ja ~~eräs~~ Neckarin ~~ylittävistä~~ylittävä ~~silloista~~silta näyttää palavan roihuavalla liekillä. ==Philosophenweg ja Königstuhl== Rivi 176: Heidelbergin vanhakaupunki on paitsi nähtävyys itsessään myös erinomainen ostosretkeä ajatellen. Vanhaa kaupunkia halkovat kaksi pitkää saman suuntaista tietä: Hauptstraße ja Plöck. Hauptstraße on koko matkaltaan kävelykatu, mutta Plöck on osittain myös raskaamman liikenteen käytössä, vaikka autoja enemmän saa varoa polkupyöräilijöitä. Hauptstraßen toisessa päässä sijaitsee Bismarckplatz, joka on kaupungin suurin joukkoliikenteen solmukohtana. Sen varrella on kaksi tavarataloa ja kaksi kauppakeskusta. Näistä ylivoimaisesti suurin ja näkyvin on Galleria Kaufhoff. Itse Hauptstraßen varrella sijaitsee joidenkin isompien kauppojen lisäksi ~~lukuisia pienempiä~~pieniä liikkeitä, kuten esimerkiksi das TeeGschwendner. TeeGschwendner on nimensä mukaisesti teekauppa, jossa on monia erikoisuuksia. Romanttista kaupunkikuvaa pitää yllä Heidelberger Romanze, joka on mustan ja vihreän teen sekoitus. Hieman omalaatuisempien puotien arvostaja ei rajoita ostosretkeään vain Hauptsraßelle vaan puikkelehtii myös pienille sivukaduille. [[Katedraali]]n lähellä sijaitsee muun muassa Konditoria Café Knösel (Haspelgasse), josta voi ostaa Heidelbergin erikoisuuksia Studentenkuss-nimistä isoja nougattäytteisiä suklaakonvehteja. Studentenkusseja saa tietysti lähes jokaisesta konditoriasta Vanhassa kaupungissa, mutta Knösel on valmistanut näitä herkkuja vuodesta 1863 lähtien. Rivi 182: Toinen makeanystävän paratiisi on Plöckillä sijaitseva Zuckerladen, jonka tunnistaa hyvin erikoisesta näyteikkunasta, jota omistaja on käyttänyt muun muassa ilmaistakseen mielipiteensä [[Irakin sota\|Irakin sodasta]] vuonna 2003. Kauppa on suorastaan legenda kaupunkilaisten keskuudessa ja ulkopuolelle kertyy jonoa jo ennen kaupan avaamista. Erikoislaatuisen kyseisestä karkkikaupasta tekee muun muassa myymäläapulainen, joka kerää asiakkaan puolesta halutut karkit pussiin ja kassalla seisova omistaja, joka haluaa vaihtaa muutaman sanan jokaisen asiakkaansa kanssa. Plöck on eroaa muutenkin Haupstraßesta edukseen pienine puoteineen ja erikoisuuksineen. Siellä on muun muassa Need a Book, joka on myy vain englanninkielistä kirjallisuutta. Plöckin alussa on myös paperikauppa, jossa on kaikkea niin taiteilijalle kuin toimistoonkin. ==Yhdysvaltain asevoimat== Heidelberg on [[toinen maailmansota\|toisesta maailmansodasta]] lähtien ollut [[Yhdysvaltain asevoimat\|Yhdysvaltain asevoimien]] Euroopan päämaja. Hallinto on tosin keskittynyt lähellä sijaitsevaan [[Stuttgart]]iin, mutta Heidelbergissä asuu iso joukko sotilaita ja sen vieressä on armeijan lentokenttä. ~~Tämän vuoksi~~Niinpä vuonna 2003 Heidelbergissä nähtiin useampia mielenilmauksia [[Irakin sota]]a vastaan. Opiskelijat järjestivät ennen varsinaisen sodan alkua lähes koko päivän kestäneen mielenosoituksen marssimalla kesken koulupäivän päämajan eteen. Tämä aiheutti huomattavia liikenteen uudelleen järjestelyjä, sillä päämajan edessä kulkee yksi Heidelbergin pääväylistä. == Lähteet == ~~=== Viitteet ===~~ {{viitteet}} Rivi 197 ⟶ 196: [http://www.heidelberg.de Heidelbergin kaupunki] [http://www.vrn.de Heidelbergin julkinen liikenne] [http://www.heidelberg-marketing.de/content/index_eng.html Heidelberg ~~turistille~~matkailijoille] [http://www.schloesser-magazin.de/de/objekte/hd/hd01.php Linna] *[http://www.uni-heidelberg.de/ Heidelbergin yliopisto]

Ero sivun ”Heidelberg” versioiden välillä