Ero sivun ”Rurikinlinna” versioiden välillä

[[Nestorin kronikka]] 1100-luvun lopulta mainitsee Novgorodin ensimmäisen kerran vuoden [[859]] yhteydessä, joskin todellisuudessa kaupunki on satakunta vuotta nuorempi. Viimeaikaisten arkeologisten tutkimusten mukaan Rurikinlinnan aluetta rakennettiin jo 700-luvulla<ref>Rurikinlinna-sivut</ref>. Rurikinlinna on vanha kaupunki ja sen viereen perustettiin myöhemmin Uusikaupunki eli Novgorod. Ensimmäiset arkeologiset löydöt Novgorodista ovat aikaisintaan 930-luvulta. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Smolitskaja, G. P. | Nimike = Toponimitšeski slovar Tsentralnoi Rossii | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Armada-press | Vuosi = 2002 | Sivu = 233–234 | Tunniste = ISBN 5-309-00257-X}}</ref>.

Nestorin kronikka kirjoitettiin 1100-luvun lopulla, minkä vuoksi osa tarinoista on hiukan epämääräisiä. Viimeaikaisten arkeologisten tutkimusten mukaan Rurik otti ensimmäiseksi asuinpaikakseen [[Staraja Ladoga|Laatokanlinnan]] (Aldeigjuborg) (perustettu noin vuonna [[753]]) tai Rurikinlinnan. Rurikinlinnaa ryhdyttiin [[Vuosirengasajoitus|puiden vuosirengasajoitus]]tutkimusten mukaan rakentamaan [[820]]-luvulla ja viimeiset puurakennelmat ovat vuodelta [[947]]. Tämä kukkula oli stragisesti erittäin hyvällä paikalla Olhavanjoen rannalla. Puolustusrakennelmien tekeminen oli helpompaa, kun 3 suunnalla oli vettä ympärillä. Kukkulalta oli hyvä seurata myös eri suuntiin kulkevaa jokiliikennettä: pohjoiseen [[Olhavanjoki|Olhavanjokea]] pitkin [[Itämeri|Itämeren]] reitille, etelään [[Lovat|Lovatjokea]] pitkin kohti [[Mustameri|Mustaamerta]] ja [[Konstantinopoli]]a sekä itään [[Msta|Mustajokea]] pitkin kohti [[Volga]]a ja [[Kaspianmeri|Kaspianmeren]] reittiä. Alue oli noin 10 hehtaarin suuruinen. Rurikinlinnan esinelöytöjen perusteella alueen asukkaat harjoittivat käsityöammatteja, ulkomaankauppaa, maanviljelyä, kalastusta ja metsästystä. Suurin osa alkuperäisestä väestöstä oli esinelöytöjen perusteella Ruotsista tulleita viikinkejä. He sulautuivat aikanaan paikalliseen väestöön. 900-luvun lopulla skandinaavistyyliset esineet olivat lähes hävinneet. Rurikinlinnan kukoistuskausi oli 850-luvulta noin vuoteen [[1000]] asti. Asukasluku on arvioiden mukaan ollut 300-400300–400.<ref>Rurikin Gorodishtshe</ref>

Hólmgarðr - Novgorod: kaupunki saarella{{ru}}</ref> Rurikinlinna sijaitsee kukkulalla, jota joet ([[Olhavanjoki]], [[Pieni Olhavanjoki]] ja [[Msta|Mustajoki]]) ovat kolmelta suunnalta suojanneet. Ympäristö oli Ilmajärven tasankoa, jolla 7-87–8 metrin korkuinen kukkula oli ikäänkuin saari tasangolla.

Saagoissa mainittiin: "Gardojen kuninkaan hallintopaikka on Holmgardarborg, joka nyt on nimeltään Nogardar (Í Hólmgarðaborg er mest atsetr Garðakonungs). Hólmgarðr mainitaan jatkuvasti Gardarikin pääkaupunkina tai siellä on on "Gardojen kuninkaan pääpöytä". Sinne lähetettiin myös vieraiden valtakuntien edustajat tapaamaan hallitsijoita: Valdamar ([[Vladimir Suuri]]), Jaritsleiv ([[Jaroslav Viisas]]), Harald ([[Mstislav]]) tai Aleksandr ([[Aleksanteri Nevski]]). Paikalliset hallitsijat käyttivät myös itsestään arvonimiä: Holmgardin kuningas, Kuningas Holmgardista tai Kuningas Holmgardissa (tai ruhtinas)<ref>Novgorod muinaisskandinaavisisa teksteissä</ref>.

Holmgardin tärkeydestä kertoo myös se, että viikingit nimittivät sitä ainoana muinais-Venäjän 12:sta kaupungista myös nimellä"kaupbær" eli kauppakaupunki. Vastaava arvonimi oli Norjassa 3 kaupungilla: [[Oslo]] , Nidaros (nykyinen [[Trondheim]]) ja [[Tønsberg|Tunsberg]]. Jotkin lähteet kertovat, että Holmgardissa oli myös [[Pyhä Olavi|Pyhän Olavin]] kirkko <ref>Gammelnorsk homiliebok</ref>. Lähes kaikki Gardarikiin liittyvät tapahtumat mainitsevat Holmgardin, joka oli usein varjagien pakopaikka tai jossa mentiin ruhtinaan palvelukseen [[Palkkasotilas|palkkasotureiksi]]. Siellä asui myös jonkin aikaa 4 [[Luettelo Norjan kuninkaista|norjalaista kuningasta]]: [[Olav Tryggvason]], [[Olav Kyrre]], [[Maunu Haraldinpoika]] ja [[Maunu Paljassääri]]. <ref>Novgorod muinaisskandinaavisisa teksteissä</ref>.

Ilmajärven alueelle Rurikinlinnan kupeeseen syntyi uusi kaupunki, Novgorod, joka oli ensin alueella asuneiden suomalais-ugrilaisten ja slaavilaisten heimojen kylä, josta muodostui uusi kauppakaupunki Rurikinlinnan tilalle. Novgorodin varhaisimmat kulttuurikerrostumat ovat noin vuosilta 930-950930–950. <ref>New data on the Ryurik Gorodische near Novgorod, s.76</ref> Ruhtinas [[Vladimir Suuri]] muutti Novgorodiin noin vuonna 1000. Tämä liittyy ilmeisesti hänen kristilliseen kasteeseensa vuonna [[988]] mennessään naimisiin [[Bysantin valtakunta|Bysantin]] keisarin [[Basileios II]] sisaren [[Anna Porfyrogenita]]n kanssa. Anna oli Vladimirin uskonnollinen neuvonantaja, joka on voinut vaikuttaa siihen, että uudeksi hallituskaupungiksi otettiin Novgorod.<ref>Anna Porphyrogenita</ref> Ilmeisesti tämän vuoksi jo 1000-luvulla vanhalle paikalle annettiin nimi Gorodishtshe eli "Vanha linnoitus" vastineeksi Novgorodille "Uusi linnoitus".<ref>Austr í Görðum: tulkintoja viikinkiajalta</ref>

Rurikin suku oli muinaisen Venäjän hallitsijoina vuodesta [[862]] vuoteen [[1598]] asti (eli 736 vuotta)<ref>Matka viikinkien maailmaan, s.99</ref>.

Rurikinlinnan alueelta on löytynyt eri arkeologisissa kaivauksissa N. I. Poljanskin vuonna [[1901]] toimesta ja N. K. Rerihin, A. V. Artsihovskin, S. N. Orlovin kaivauksissa vuosina 1928, 1935 ja 1965 kolme kulttuurikerrostumaa eri aikakausilta (3000-20003000–2000 eaa., 1000 eaa, 850 jaa.-–). Sen lisäksi Venäjän Tiedeakatemia on suorittanut kaivauksia alueella 1975 vuodesta lähtien. Näissä viimeisissä kaivauksissa on löytynyt Ilmajärven sloveenien rakentama puinen muuri 700-900700–900 luvuilta <ref>Rurikinlinna-sivut</ref> sekä skandinaavista alkuperää olevia soturien varusteita ja vaatteita 800-1000800–1000 luvuilta.<ref>Rurikin Gorodishtshe</ref>

Rurikinlinnan kaivauksissa on löydetty viikinkiesineitä kuten naisten soikeita kupurasolkia, tasavartisia rintakoruja. Yksi on [[Valkyria|valkyrian]] muotoinen. Muita tyypillisiä viikinkikoruja on suuri joukko kultti- tai taikaesineitä kuten [[Riimukirjoitus|riimuilla]] koristeltuja amuletteja ja [[Thor|Thorin]] [[Mjölner|vasara]]. Viikinkien esineitä on alueelta löytynyt toiseksi eniten koko Itä-Euroopan alueelta [[Gnjozdovo|Gnezdovon]] jälkeen. Niitä voidaan jopa verrata Ruotsin viikinkien muinaisen pääkaupungin [[Birka|Birkan]] sekä Tanskan viikinkien muinaisen pääkaupungin [[Hedeby|Hedebyn]] esinelöytöjen määrään. Laajoista kauppasuhteista todistavat myös baltilaisetbalttilaiset, suomalaiset ja slaavilaiset esineet. <ref>Matka viikinkien maailmaan, s.97</ref> Idänsuhteista puolestaan kertovat arabien [[Hopea|hopearahat]] [[850]]-–[[860]] luvuilta sekä [[Bysantti|Bysantin]] keisarin [[Theofilos|Theofilosin]] ajan (829-842829–842) [[Pronssi|pronssikolikko]]. <ref>New data on the Ryurik Gorodische near Novgorod, s.76</ref> Tämä kolikko on voinut jäädä vuonna [[839]], kun keisari Theofilosin lähettiläät saapuivat [[Frankkien valtakunta|frankkien]] keisarin [[Ludvig Hurskas|Ludvig Hurskaan]] luo Ingelheimiin ([[Mainz]]in lähellä). Theofilos ei halunnut lähettää heitä takaisin samaa reittiä, joka oli kulkenut hurjien, raakojen ja alkukantaisten heimojen alueiden läpi. Nuo ihmiset käyttivät itsestään nimeä rus. Keisari Ludvig arveli, että he tarkoittivat ruotsalaisia viikinkejä. Tämä maininta on herättänyt paljon pohdintaa siitä minkä verran ruotsalaiset viikingit vaikuttivat Venäjän valtakunnan syntyyn <ref>Matka viikinkien maailmaan, s.96</ref>.

Itämaisia dirheemejä on löydetty: Rurikinlinnasta 3 rahakätköä 800-900800–900-luvuilta sekä Novgorodista 6 rahakätköä 1000-luvulta.<ref>New data on the Ryurik Gorodische near Novgorod, s. 84</ref>

Alue on osittain tuhoutunut koska [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana alueen halki kulki [[Puna-armeija|Puna-armeijan]] puolustuslinja. Ilmajärvestä pohjoiseen on rakennettu 1700-luvun lopulla [[Siversovin kanava]], joka halkaisee Rurikinlinnan alueen. Tätä aluetta ei ehditty koskaan kunnolla tutkia, joten ei ole tiedossa, kuinka paljon viikinkiajan esineistöä on ikuisesti menetetty. Eroosion vuoksi Siversovin kanava on nykyään 90-10090–100 m leveä.<ref>Rurikin Gorodishtshe</ref> Siversovin kanava on osa [[Vyšni Volotšokin vesitie]]tä, joka rakennettiin 1700-luvulla varjagien vanhalle [[Volga]]n reitille.