Ero sivun ”Lentoliikenteen historia” versioiden välillä

[[1930-luku|1930-luvulla]] laivaristeilyjen palvelutason ja tilavuuden ja lentomatkailun nopeuden yhdistävä [[ilmalaiva]] oli vielä käytössä kunnes niiden onnettomuudet, etenkin ilmalaiva [[Hindenburg (zeppeliini)|Hindenburgin]] tuho New Jerseyssä 1937, ja matkustajakoneiden nopea kehitys 1930-luvun alusta alkaen, toivat lentomatkustamisen myös keskiluokan maksukyvyn puitteisiin. Yhdysvalloilla oli tuolloin [[helium]]in valmistuksen monopoli eikä se myynyt heliumia Saksaan, jossa ilmalaivan nosteaineeksi käytettiin paloherkkää [[vety]]ä.<ref>Chaline sivut 127-128</ref>

 

 

1930-luvulla alettiin kehittää pitkän matkan matkustajalentokoneita. Esimerkkinä ovat [[Focke-Wulf Fw 200 Condor]], jolla tehtiin ensimmäinen välilaskuton lento [[Berliini]]stä [[New York]]iin 10. elokuuta 1938. Lento kesti 25 tuntia. Yhdysvalloissa vastaavia 30-luvulla suunniteltuja ja ensilentonsa tehneitä matkustajakoneita olivat [[Douglas DC-4E]], [[Lockheed Constellation]]ja [[Boeing 307 Stratoliner]]. Sota katkaisi tämän kehityksen ja näitä koneita ja niiden versioita käytettiin sotatoimiin. Siviili-ilmailun kehitystä tuki myös radion nopea kehitys, jolloin voitiin lisätä pitkien lentojen turvallisuutta.<ref>Pikku jättiläinen sivu 612</ref>

== Toinen maailmansota ja sen jälkeinen aika ==

[[Kuva:Lockheed L749A N6022C TWA Connie final.jpg|thumb|Lockheed Constellation [[TWA]]-lentolaivastossa]]

 

Varsinainen lentoliikenteen läpimurto tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Mantereiden sisällä Yhdysvalloissa, Neuvostoliitossa ja Euroopassa lisättiin lentoliikennettä merkittävästi. Atlantin ylittävä liikenne kasvoi, tosin edelleen vaatien välilaskun Islannissa. Tyynellä merelle välilaskut tehtiin Havaijilla. Eurooppalaiset siirtomaavallat pyrkivät rakentamaan uudestaan ilmaliikenneverkkonsa siirtomaihinsa. Yhdysvalloissa lentoyhtiöt olivat pörssinoteerattuja yhtiöitä. Eurooppaan luotiin pitkälle valtion omistukseen perustuvat kansalliset lentoyhtiöt, monissa maissa vanhojen lentoyhtiöiden pohjalle. Lentokoneteollisuuden myyntitarpeen ja lentoyhtiöiden konetarpeen välille syntyi vuosikymmeniksi valtioiden subventiomekanismi ja valtioiden säätelymekanismi, joka teki vähintään oman maan sisäisen ilmailun suljetuksi yleensä yhdelle tai muutamalle kansalliselle yhtiölle. Myös maiden välinen reittiliikenne ja Atlantin ylittävä liikenne oli säädeltyä. Tämä lisäsi lentämisen turvallisuutta, mutta piti lentämisen kalliina.

Reittilentoyhtiöiden kuuluminen alliansseihin on tullut normiksi ja voi johtaa vielä laajempiin fuusioihin, muttei välittömästi vaan vuosikymmenten aikana. Allianssit ovat selkeästi Air Francen, British Airwaysin ja Lufthansan johtamia, joka antanee indikaation jatkokehityksestä.

 

 

==Katso myös==