Ero sivun ”Kristillinen metallimusiikki” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 79:
Ajankohta =8. heinäkuuta 2000 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 22. helmikuuta 2008 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = HM - The Hard Music Magazine | Osoite = http://www.hmmag.com/ | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 14. elokuuta 2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> Kristillisten metallialbumien yleisimmät jakelukanavat 1980-luvulla olivat kristilliset kirjakaupat.
Monet kertoivat tulleensa uskoon kristillisen metallimusiikin kautta<ref name="Ristillinen_2">Borgmasters, Mazi, Pekkarinen, Ilé. Ristillinen-lehti 2002, ”Aloitimme toimintamme, koska oli tarve opetuslapseuttaa niitä ihmisiä, jotka olivat tulleet uskoon monien bändien kautta. Oli kaksi ryhmää, jotka tarvitsivat sitä: Ne, jotka kuuntelivat bändejä ja sitten itse bändit. Useimmat heistä eivät menneet seurakuntiin, koska siihen aikaan seurakunnat eivät päästäneet heitä sisälle. Monet heistä tulivat katsotuiksi alaspäin, koska heillä oli pitkä tukat - ja tuohon aikaan se oli jotain todella pahaa. Nyt nämä seikat ovat hieman paremmin hyväksyttyjä, mutta silloin oli toisin. Ja niinpä aloitimme tuolloin seurakuntana, jota emme enää kuitenkaan ole. teimme sen näiden ihmisten tähden. Nyt jengi useimmissa seurakunnissa on enemmän avoimia, joten emme enää näe tarvetta seurakunnalle.”</ref> 1980-luvulla yhdysvaltalaiset seurakunnat paheksuivat kuitenkin esimerkiksi miesten pitkää tukkaa,<ref name="Beeman">Mazi Borgmasters & Ilé Pekkarinen, Sanctuary Internationalin Bob Beeman haastattelu, Ristillinen-fanzine #3 (2002), sivut 22-28.</ref> joten niissä suhtauduttiin heavy rockin harrastajiin torjuvasti.<ref name="Ristillinen_2"/> [[Kalifornia]]ssa vuonna 1984 pastori Bob Beeman huomasi ongelman ja päätti kollegoidensa kanssa perustaa väliaikaisen seurakunnan uudestisyntyneille kristityille, joiden juuret olivat rockin, punkin ja metallimusiikin alakulttuureissa.<ref name="Beeman" /> Näin syntyi Sanctuary – The Rock and Roll Refuge. Seurakunnan ensimmäisinä [[kanttori|kanttoreina]] toimivat Stryperin [[Michael Sweet]] ja myöhemmin Barren Crossin Jim LaVerde. Koska Sanctuary oli täynnä muusikoita, he ottivat Bob Beemanin johdolla tehtäväkseen varmistaa, että nuorilla olisi aina saatavilla kristillistä raskasta musiikkia.<ref name="Beeman" /> Sanctuary tuki ensimmäistä tunnettua alan festivaalia ''The Metal Mardi Grasia'', joka järjestettiin ensimmäisen kerran 1987 [[Long Beach]]illa Kaliforniassa. Sen jälkeen vastaavia tapahtumia on järjestetty ympäri maailmaa, kuten Ruotsissa Bobfest (
Sanctuaryn toiminta laajeni: sillä oli 1990-luvulla parhaimmillaan 36 kiinteää seurakuntaa ympäri Yhdysvaltoja. 1990-luvun lopulla yhdysvaltalaisissa kirkoissa suhtautuminen alakulttuureihin oli muuttunut suvaitsevammaksi, joten Sanctuaryn henkilökunta ei katsonut tarpeelliseksi jatkaa seurakuntaansa. Sanctuaryn nimi muuttui ''Sanctuary Internationaliksi'', ja se harjoittaa nykyisin kansainvälistä luento- ja opetustoimintaa.<ref name="Beeman" />
Rivi 132:
Australialaista [[Mortification]]ia pidetään yleisesti kristillisen death metalin uranuurtajana. Ensimmäisen albumin ''Mortification'' jälkeen yhtye sai levytyssopimuksen [[Nuclear Blast Records]]in kanssa. Allmusicin mukaan Mortificationin toinen albumi ''[[Scrolls of the Megilloth]]'' (1992) "toi yhtyeelle huomiota metallimusiikin alakulttuurissa", ja sisältää "joitain pelottavimmista koskaan äänitetyistä vokalisoinneista".<ref> {{Verkkoviite | Osoite = http://wm04.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=11:azfrxqq5ldke | Nimeke = Mortification | Tekijä =Dombek, Kirk | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =All Music Guide | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 22. helmikuuta 2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Yhdysvalloissa kristillisen death metalin huomattava edustaja on [[Crimson Thorn]], jota Allmusic kuvailee "varmasti yhdeksi maailman äärimmäisimmistä kristillisistä metalliyhtyeistä."<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Rivadavia, Eduard | Nimeke = Crimson Thorn | Osoite = http://www.allmusic.com/artist/p211730 | Ajankohta = | Julkaisija = [[All Music Guide]] | Viitattu = 12. helmikuuta 2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[Living Sacrifice]] soitti death metalia erityisesti albumeillaan ''Nonexistent'' (1992) ja ''Inhabit'' (1994). Niiden jälkeen, Allmusic kuvailee, yhtye "kehittyi varhaisesta death metal -vaikutteisesta jyrinästään murskaavaksi, staccato-vetoisen voimakkaan rytmikkääksi metalliseksi [[behemot]]iksi, joka hakkaa kuulijaa intensiivisellä riffittelyllä ja tarkoituksellisen henkilökohtaisella
[[Melodinen death metal|Skandinaavista death metalia]] johtivat kristillisissä piireissä norjalaiset [[Extol]], Groms ja [[Schaliach]] sekä suomalaiset [[Deuteronomium (yhtye)|Deuteronomium]] ja [[Immortal Souls]]. Allmusicin mukaan Extolin vuoden 1998 albumi ''[[Burial]]'' oli "raikas poikkeus genressä, jonka painopiste on saatanallisissa tempauksissa."<ref name="Allmusic_Burial">{{Verkkoviite | Tekijä = DaRonco, Mike | Nimeke = Extol - Burial | Osoite = http://wc05.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=10:anfrxqwjldde | Ajankohta = | Julkaisija = [[All Music Guide]] | Viitattu = 12. maaliskuuta 2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[Tekninen death metal|Teknistä death metalia]] edustavat sellaiset yhtyeet kuin Aletheian ja [[Sympathy]].
Rivi 148:
{{Ääninäytelaatikko loppu}}
Ensimmäiset kristilliset, [[black metal]]ilta kuulostavat julkaisut olivat australialaisen [[Horde]]n ''[[Hellig Usvart]]'' (1994) ja norjalaisen [[Antestor]]in ''[[Martyrium]]'' samalta vuodelta.<ref name="Jonsson" /> Molemmat yhtyeet olivat huomattavan kiistanalaisia black metal -piireissä aikanaan. ''Hellig Usvartin'' julkaissut [[Nuclear Blast]] sai tappouhkausia, joissa vaadittiin lopettamaan albumin jakelu ja paljastamaan Horden Anonymous -salanimeä käyttävän muusikon oikea nimi. Anonymous ei kutsunut musiikkiaan black metaliksi vaan ''holy unblack metaliksi'' (sanaleikki [[Darkthrone]]n sloganista "[[Under a Funeral Moon|unholy black metal]]"), koska "en usko, että kristillinen metallimusiikki voi olla koskaan aidosti 'mustaa'.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Erasmus | Nimeke = Interview with Horde | Osoite = http://unblack.d135-1r43.de/hordeint/hordeinterview.html | Ajankohta = 2006 | Julkaisija = Unblack.de | Viitattu = 4. helmikuuta 2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Humoristisuudestaan huolimatta jotkut kristityt ovat sittemmin alkaneet nimittää kristillistä black metalia "unblack metaliksi" tai "white metaliksi"
''Screams of Abel'' -verkkolehden Phil Powellin mukaan 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa "kristillisten black metal -yhtyeiden kansainvälinen määrä kasvoi räjähdysmäisesti", ja black metal "vaikutti olevan nopeimmin kasvava tyylilaji kristillisissä metallipiireissä".<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Powell, Phil | Nimeke = Antestor | Osoite = http://valsignalandet.com/cgi-bin/cgiwrap/ppowell/interview.cgi?folder=Screams+Of+Abel&issueNumber=32&file=Antestor.txt | Ajankohta =2003 | Julkaisija =Valsignalandet | Viitattu = 10. helmikuuta 2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> HM-lehden mukaan ruotsalaisen [[Crimson Moonlight]]in ''[[The Covenant Progress]]'' "haastaa parhaimmat tuotokset mitä mikä tahansa yhtye (kristillinen tai sekulaari) tässä alalajissa voi tarjota".<ref name="HM_Top_100_Metal_pdf"/> Kristillisen black metalin johtaviksi yhtyeiksi nousivat myös ruotsalainen [[Sanctifica]], norjalaiset [[Lengsel]] ja [[Drottnar]] sekä [[indonesia]]lainen [[Kekal]]. Vuonna 1998 Antestorin [[Cacophonous Records]] -levy-yhtiöllä julkaisema ''[[The Return of the Black Death]]'' "asetti normit kristilliselle black metalille".<ref name="HM_Top_100_Metal_pdf"/>
Rivi 201:
Vuonna 2006 järjestettiin kokeellinen jumalanpalvelus metallimusiikilla, [[Metallimessu]], jonka Suomen Luterilainen kirkko otti osaksi toimintaansa. Metallimessuista tuli suosittuja, ja [[AFP]] uutisoi syyskuussa 2008, että niiden menestys on sidoksissa metallimusiikin valtavirransuosioon Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://afp.google.com/article/ALeqM5h88qYdNG9AYdmxsMk3WWBFaAyfCg | Nimeke=In Finland, heavy metal music moves the masses, even in church | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu=AFP | Ajankohta=16. syyskuuta 2008 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Google | Viitattu=13. lokakuuta 2010 | Kieli= en}}</ref>
2000-luvulla kristillistä metallia on myyty näkyvästi Suomessa: Forssalaisen [[HB (yhtye)|HB]]-yhtyeen albumi ''Enne'' oli 2006 yhteensä neljä viikkoa [[Suomen virallinen lista|Suomen virallisella listalla]] ja oli
== Evankeliset päämäärät, sosiologia ja alakulttuuri ==
|