Ero sivun ”Lukeva pariisitar” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Maalauksessa taustana on kellertävä beigen värinen silkkinen kangas, jossa on kuviona vihertäviä kevyitä oksastoja. Edelfeltin ateljeessa tiedetään olleen muodikkaita [[Japonismi|japanilaisia esineitä]]. Hän ystävystyi Virginiehen, joka on tiettävästi tämän naisen kutsuma-, ei ristimänimi ja josta on tiedossa hyvin vähän faktatietoja. Edelfelt itse käytti tallella olevissa kirjeissään hänestä nimeä "vaaleaverikkö". <ref>{{Kirjaviite|Nimeke =Virginie! Albert Edelfeltin rakastajattaren tarina|Tekijä=Anna Kortelainen|Vuosi=2009|Julkaisija = Anna Kortelainen ja Kustannusosakeyhtiö Tammi|IBSN=978-951-31-5430-1|}}</ref> Lopulta Albertin äiti painosti hänet lopettamaan suhteen ja Edelfeltin palatessa Suomeen toukokuussa 1883 se oli ohi.<ref name="albert" />
 
Asuntoasioissa Edelfeltille oli tapahtunut muutoksia asuntoasioissa vuonna 1880. Hän oli ostanut kesäksi itselleen [[Haikko|Haikosta]] saaristotilalta vanhan tilanhoitajan asunnon ja [[Pariisi]]ssa hän vuokrasi kesäkuussa uuden ateljeen itselleen osoitteesta 147, Avenue des Villiers (toisin sanoen 29, rue Descombes). Taidekauppiaat tilasivat Edelfeltiltä useita historiallisia pukukuvia vuonna 1880. Näitä hän työsti, mutta sai myös salongissa kolmannen luokan mitalli-palkinnon ''[[Lapsen ruumissaatto]]'' -työstä.<ref name="albert" />
 
==Lähteet==