Fidel Castron johtamat kapinalliset tekivät vuonna 1959 [[Kuuba]]ssa [[vallankumous|vallankumouksen]], jonka seurauksena tuhansia kuubalaisia pakeni maasta pääasiassa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]]. Yhdysvaltain ja Kuuban suhteet olivat vallankumouksen jälkeen neutraalit. Yhdysvallat veti tukensa väistyvältä [[Fulgencio Batista]]lta ja tunnusti heti Fidel Castron hallinnon<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://content.time.com/time/nation/article/0,8599,1891359,00.html|nimeke = A Brief History Of U.S.-Cuba Relations|julkaisu = Time|julkaisija = |viitattu = 25.12.2014|tekijä = Claire Suddath|ajankohta = 15.4.2009 |Kieli ={{en}}}}</ref>. Silloinen varapresidentti [[Richard Nixon]] uskoi, että Fidel Castro olisi ohjailtavissa. Suhteet huononivat kuitenkin varsin pian. Yksityisen maan ottaminen valtion haltuun ja rajoitukset maahan tuonnille aiheuttivat, että presidentti [[Dwight Eisenhower]] asetti rajoitetun kauppasaarron kuubalaisia tuotteita vastaan. Kuuba turvautui sitten kaupassa [[Neuvostoliitto]]on päin, jolloin Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet, ja keskustelut käytiin Sveitsin välityksellä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.bbc.com/news/world-latin-america-12159943|nimeke = Timeline: US-Cuba relations|julkaisu = |julkaisija = BBC News|viitattu = 25.12.2014|tekijä = |ajankohta = 11.10.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.aol.com/article/2014/12/19/what-is-the-u-s-embargo-against-cuba-and-what-needs-to-happen-f/21119268/|nimeke = What is the U.S. embargo against Cuba and what needs to happen for it to be lifted|julkaisu = Aol|julkaisija = |viitattu = 25.12.2014|tekijä = |ajankohta = 19.12.2014}}</ref>. Eisenhoweria seurannut John F. Kennedy laajensi saartoa, kun Fidel Castro kansallisti muun muassa amerikkalaisomisteisia yrityksiä ja verotti raskaasti amerikkalaisia tuotteita<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://content.time.com/time/nation/article/0,8599,1891359,00.html| nimeke = A brief history of U.S.-Cuba relations|julkaisu = Time|julkaisija = |viitattu = 25.12.2014|tekijä = Claire Suddath|ajankohta = 15.4.2009}}</ref>. Yhdysvallat piti kommunistien valtaannousua Kuubassa vakavana turvallisuusuhkana, ja vuonna 1960 [[CIA|Yhdysvaltain Keskustiedustelupalvelu]] (CIA) alkoi kouluttaa [[Guatemala]]ssa vastavallankumouksellisista kuubalaisista koostuvaa [[armeija]]a Castron syrjäyttämistä varten.
Alkuperäinen suunnitelma oli, että maihinnousu olisi tehty [[Trinidad (Kuuba)|Trinidad]]in kaupunkiin, jonka väestö oli Castrolle vihamielistä. Kaupunki olisi eristetty ja sen lentokentältä käsin olisi tehty hyökkäyksiä Castron asevoimia vastaan. Operaation piti olla ensi sijassa ilmavoimien sotaliike - missään vaiheessa ei ollut tarkoitus hyökätä vain 1400 miehen voimin Kuuban voimakkaita maavoimia vastaan. Vaihtoehtoisesti operaation epäonnistuessa miehet voisivat paeta Escambray-vuorille ja aloittaa sissisodan.
Rivi 37:
==Jälkiseuraukset==
Sikojenlahden tapahtumat huononsivat jo ennestään Kuuban [[kauppasaarto|kauppasaarrossa]] kylmentyneitä Yhdysvaltain ja Kuuban välisiä suhteita. Yhdysvaltain tuore presidentti Kennedy sai Sikojenlahden maihinnoususta tahran kilpeensä. Castro puolestaan selvisi tilanteen moraalisena voittajana saaden puolelleen suurimman osan maailman sympatiasta. Amerikkalainen kirjailija, Peter Kornbluh on sanonut, että Fidel Castron vastainen operaatio vain lähensi Kuuban ja Neuvostoliiton suhteita<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.bbc.com/news/world-latin-america-13066561|nimeke = Bay of Pigs: The 'perfect failure' of Cuba invasion|julkaisu = BBC News|julkaisija = |viitattu = 25.12.2014|tekijä = Michael Voss|ajankohta = 14.4.2011}}</ref>. Myöhemmin syntynyt [[Kuuban kriisi]] johti sopimukseen, jossa Yhdysvallat lupasi olla hyökkäämättä Kuubaan.<ref name="sm" />
