Ero sivun ”Augusts Kirhenšteins” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lyöntivirheen korjaus |
p kh |
||
Rivi 1:
'''Augusts Kirhenšteins''' ([[18. syyskuuta]] [[1872]] [[Mazalaca]] - [[3. lokakuuta]] [[1963]] [[Riika]])
Kirhenštein oli [[mikrobiologi]] ja toimi myös professorina Riian yliopistossa. Kun neuvostoliittolaiset olivat orkestroimassa vallankaappausta Latviassa kesällä [[1940]],
hänen nimensä oli tullut esiin suurlähetystössä pidetyssä ideariihessä. Kirhenšteins johti Latvia- Neuvostoliitto ystävyysseuraa. Hänen veljensä oli ollut punaupseeri, joka oli teloitettu Neuvostoliitossa vuonna [[1938]]. <ref> Rislakki, Jukka: Latvian kohtalonvuodet. Krišjānis Berķiksen ja Hilma Lehtosen tarina,(229) Suomalaisen kirjallisuuden seura,Gummerus Kirjapaino, Jyväskylä 2005 </ref>.
Professorin herätti öinen puhelu Neuvostoliiton suurlähetystöstä ja hän ilmoitti suostuvansa hallituksen johtoon, "''jos Ulmaniskin on samaa mieltä''". Uusi hallitus kokoontui
Kirhenšteins vakuutteli, että Latvia pysyy itsenäisenä valtiona. Samaa vakuutteli myös Neuvostoliiton lähetystö. Kirhenšteinsin johtama hallitus määräsi heinäkuulle uudet vaalit, mikä oli hyvä propaganda-ase Ulmaniksen vuodesta [[1934]] jatkuneen yksinvallan jälkeen. Vaalilakeja kuitenkin rikottiin ja tulos oli etukäteen päätetty. <ref> Rislakki, Jukka: Latvian kohtalonvuodet. Krišjanis Berķiksen ja Hilma Lehtosen tarina, (233), Suomalaisen kirjallisuuden seura, Gummerus kirjapaino, Jyväskylä 2005 </ref>
|