Ero sivun ”Isokudu” versioiden välillä

}}

[[Tiedosto:Male greater kudu.jpg|thumb|Uros [[Krugerin luonnonpuisto]]ssa Etelä-Afrikassa]]

 

Isokudun elinaluetta on itäinen ja eteläinen Afrikka, joskin lajia tavataan myös mantereen eteläosissa saarekemaisesti levinneenä. Vaikka levinneisyysalue on laaja kudut ovat levittäytyneet alueille harvasti johtuen elinalueen pienenemisestä, metsien hakkuista ja metsästyksestä.

 

== Ulkonäkö ==

Isokudujen ruumis on kapea ja pienehkö ja sillä on pitkät jalat. Turkin väri voi vaihdella ruskean-/sinisenharmaasta punaruskeaan. Ruumista koristavat 4–12 pystysuuntaista valkoista viirua. Pää on yleensä hieman ruumista tummempivärinen ja siinä on pieni V-muotoinen laikku silmien välissä.

 

 

== Levinneisyys ja ravinto ==

Isokudun elinalue on [[Eritrea]]n ja [[Tansania]]n välissä ja lisäksi niitä elää [[Sambia]]ssa, [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]] ja [[Angola]]ssa. Pieni määrä niitä on viety myös [[New Mexico]]on. Elinalue koostuu tihestä akaasia-pensaikosta, kivisistä kukkuloista, kuivista joenuomista ja ympäristöistä, joissa on riittävä vesimäärä. Isokudut liikkuvat joskus pelloilla mutta välttävät normaalisti avoimia alueita jossa ne joutuvat saalistajiensa helpoiksi kohteiksi. Ruokavalio koostuu lehdistä, ruohosta ja joskus mukuloista, juurista sekä hedelmistä.

 

 

== Saalistajat ==

Saalistajat koostuvat lähinnä [[leijona|leijonista]], [[leopardi|leopardeista]] ja [[hyeenakoira|hyeenakoirista]]. Isokuduja saalistavat joskus myös [[simpanssi]]t mutta ne tyytyvät hyökkäämään heikompien naaraiden ja vasikoiden kimppuun. Lauman joutuessa hyökkäyksen kohteeksi täysikasvuinen kudu varoittaa ääntelemällä muuta laumaa. Ketteryydestään huolimatta isokudut eivät ole tarpeeksi nopeita tai tarpeeksi kestäviä välttämään pääsaalistajiaan. Juoksun sijaan ne pyrkivätkin loikkimaan metsämaastossa, jossa saalistajilla on vaikeampaa liikkua.

 

== Lisääntyminen ==

Isokudut saavuttavat lisääntymiskyvyn 1–2 vuoden iässä. Kiima-aika ajoittuu sadekauden loppuun joka voi vaihdella hieman riippuen elinalueesta. Tiineys kestää noin 240 päivää (8 kuukautta). Vasikat syntyvät helmi-maaliskuun vaihteessa jolloin ruoho on yleensä pisimmillään ja tuuheimmillaan.

 

== Jälkikasvu ==

Vasikoita syntyy yleensä yksi, mutta joskus myös kaksi. Aluksi vasikka odottaa äidin ruokkimisen aloittamista mutta myöhemmin se muuttuu vaativammaksi maitoa halutessaan, muutaman kuukauden iässä maidon vaatiminen voi muuttua jopa aggressiiviseksi. Ensimmäiset kaksi elinviikkoa naaras ja vasikka pysyvät piilossa saalistajien ulottumattomissa. Tämän jälkeen ne liikkuvat neljä tai viisi viikkoa lauman kanssa vain päivisin. Urosvasikat tulevat itsenäisiksi noin kuuden kuukauden iässä.

 

== Isokudu ja ihminen ==

 

== Lähteet ==