Ero sivun ”Suhteellisuusteoria” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu sanoja
p Käyttäjän 88.114.70.168 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Dodi 8238 tekemään versioon.
Rivi 2:
'''Suhteellisuusteoria''' tarkoittaa kahta erillistä [[fysiikka|fysiikan]] [[Tieteellinen teoria|teoriaa]]: [[Erityinen suhteellisuusteoria|erityistä]] ja [[yleinen suhteellisuusteoria|yleistä suhteellisuusteoriaa]]. Näiden yhteinen piirre on niiden perustuminen ''[[suhteellisuusperiaate|suhteellisuusperiaatteeseen]]'', joka on yksi koko fysiikan keskeisimmistä periaatteista. Suhteellisuusperiaatteen mukaan luonnonlait tai fysiikan teoriat ovat samat kaikissa tilanteissa eli eri tilanteissa pätevät samat lait.
 
Suhteellisuusteoria on tunnettu tavastaan vaatiaityistävaatia jossain määrin erityistä ajattelukykyä, koska siihen liittyvien asioiden hahmottaminen on ihmisten arkiajattelulle vierasta. Siihen liittyen onkin laadittu monia näennäisen ristiriitaisia [[ajatuskoe|ajatuskokeita]], joita esitellään usein populaarikirjallisuudessa. Yksi tunnetuimmista ajatuskokeista on [[kaksosparadoksi]]. Tietyllä tapaa epäintuitiivisen sisältönsä vuoksi suhteellisuusteoria on herättänyt paljon intohimoja tieteen ja filosofian harrastajien keskuudessa.
 
Historiallisesti ajatellen erityinen suhteellisuusteoria sai alkunsa [[1800-luku|1800-luvun]] loppupuolella, jolloin kuuluisa [[Michelsonin–Morleyn koe]] aiheutti päänvaivaa sen ajan tieteelliselle yhteisölle. Koe tehtiin vuonna [[1881]] ja uudelleen [[1887]] ja sen perusteella ei voitu havaita kaiken kattavaa ''[[valoeetteri|eetteri]]ä'', jonka suhteen [[valo]] liikkuisi vakionopeudella. Einsteinin olettamus, että valonnopeus on havaitsijan liiketilasta riippumaton luonnonvakio, johti siihen, että koordinaatistolle ja ajalle täytyy tehdä muunnos havaitsijan liiketilasta riippuen. Muunnosyhtälöt nimettiin [[Lorentz-muunnos|Lorentz-muunnokseksi]] alankomaalaisen [[Hendrik Lorentz|Hendrik Antoon Lorentz]]in mukaan. Lorentz johti [[1890]] saman yhtälön sähkökentässä liikkuvalle varaukselle.