Ero sivun ”Mestariluokka” versioiden välillä

 

==Suomalaiset versiot==

 

Näytelmän eräässä kohtauksessa Stalin vaatii Prokofjevia ja Šostakovitšia tuhoamaan kymmeniä ulkomaalaisia äänilevyjä, jotka edustivat "kapitalistista dekadenssia". Näyttelijät käyttivät aitoja vanhoja [[gramofonilevy]]jä, jotka he löivät säpäleiksi näyttämöllä. Jossain vaiheessa tuli ongelma, kun teatterin järjestäjät eivät enää löytäneet Helsingistä lisää levyjä näytelmän tarpeisiin. Niitä jouduttiin etsimään antikvariaateista muualta Suomesta. Näytelmä esitettiin yli 200 kertaa, eli levyjä tuhottiin melkoinen määrä. Kerran Leif Wager huomasi näyttämöllä, että hänen kädessään on hänen oma levytyksensä. Hän onnistui säilyttämään levyn ehjänä ja näytännön jälkeen vei sen kotiinsa — se nimittäin puuttui hänen omasta levykokoelmastaan.<ref>Wager, Leif: ''Hävyttömän hieno elämä.'' WSOY, 2002.</ref>