Ero sivun ”Yhdysvaltain historia” versioiden välillä

Vuonna 1626 Hollannin Länsi-Intian kauppakomppania perusti [[Uusi Amsterdam|Uuden Amsterdamin]] kaupungin [[Hudsonjoki|Hudsonjoen]] suulle ja Orangen siirtokunnan Uuden Alankomaan keskukseksi joen yläjuoksulla. Vuonna 1638 perustettiin [[Uusi Ruotsi]] nykyisen [[Delaware]]n–[[Pennsylvania]]n alueelle. Hollanti valtasi siirtokunnan 1653. Ranskalaiset tutkivat ja asuttivat [[Suuret järvet|Suurten järvien]] aluetta ja [[Mississippi]]n vartta. Samoihin aikoihin olivat alkaneet myös nk. majavasodat missä osapuolina olivat hollantilaisten puolella oleva irokeesien liittokunta ja ranskalaisten puolella taistelevat kanadalaiset heimot. Kyseessä oli turkiskaupan herruus sillä heimot tiesivät saavansa voittoja sodassa tuliaseiden avulla jotka oli saatavilla majavannahkakaupan avulla. Irokeesit onnistuivat tuliaseiden avulla tuhoamaan useita heimoja suurten järvien ympäristöstä edesauttaen melko tehokkaasti uudisasutuksen leviämistä. Ranskan valta Pohjois-Amerikassa loppui 1763 [[Seitsenvuotinen sota|seitsenvuotisen sodan]] jälkeen. Vuonna 1663 perustettiin puuvillan ja maalaisaateliston Carolina. Vuonna 1664 Englanti valtasi Uuden Amsterdamin ja nimesi sen [[New York]]iksi. [[New Jersey]]n kehitys alkoi 1665. Kveekarien johtaja [[William Penn]] sai 1681 [[Kaarle II (Englanti)|Kaarle II:lta]] lainansa vastineeksi maa-alueen, josta kehittyi [[Pennsylvania]]. Kun [[Georgia (osavaltio)|Georgia]] perustettiin vuonna 1732 velkavankeudesta vapautettujen englantilaisten turvapaikaksi, brittiläisiä siirtokuntia oli kolmetoista.

 

1700-luvun Uuden-Englannin siirtokunnat vaurastuivat kaupankäynnillä. Uuden-Englannin hollantilaista ja englantilaista alkuperää olevien asukkaiden, jenkkien, joukossa oli erinomaisia merenkulkijoita. Tyypillisesti kauppaa käytiin kolmionmuotoisilla reiteillä, joiden yhdessä kärjessä oli Englanti. Mistään muusta ostajamaasta ei nimittäin ollut saatavilla yleellisiä teollisuustavaroita, joita amerikkalainen yläluokka halusi. Legitiimin kaupankäynnin lisäksi jenkkipurjehtijat eivät kaihtaneet ryhtyä moraalisesti arveluttavampiinkin hankkeisiin. Tuottoisin ja vähiten kunniallinen kolmioreiteistä oli ”orjakolmio”, jonka liikenteelle eteläisten siirtokuntien maataloustuotteiden massatuotanto merkitsi paljon. Lisäksi jenkit olivat valmiita suoranaiseen merirosvoukseenkin. Utrechtin rauha 1713 vei kapteeneilta laillisen oikeuden ryöstää Englannin vihollisia, mutta käytännössä se merkitsi vain kaikkien maiden kauppalaivojen joutumista saaliiksi. New York oli itse asiassa johtavien merirosvopäälliköiden avoin turvapaikka ja heidän miehistöjensä eniten suosima satama.