Ero sivun ”Ondrusovan luostari” versioiden välillä

Ondrusovan luostari suljettiin [[1700-luku|1700-luvulla]], koska luostarin veljestö kannatti vanhauskoisuutta, mitäjota Venäjän ortodoksisenortodoksinen kirkonkirkko toimesta vainottiinvainosi.<ref name="Keisari Salmissa">[http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Kirjoituksia/Keisari-Salmissa1.htm Karjalan meren äärellä – Keisari Salmissa]</ref> Luostarien ystävänä tunnettu Tsaari [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I]] vapautti luostarin toimintakiellosta [[1800-luku|1800-luvun]] alussa ja asetti muutamia pappismunkkeja sen johtoon.<ref name="Keisari Salmissa"/> Aleksanteri I itse vieraili luostarissa [[Suomi|Suomeen]] suuntautuneella matkallaan vuonna [[1819]].<ref name="Keisari Salmissa"/>

Luostari oli uudelleen avaamisensa jälkeen köyhä erakkola. Suurin osa luostarin rakennuksista oli puisia, ja sen munkit olivat köyhiä kerjäläismunkkeja, jotka elivät köyhän rahvaan keskuudessa.<ref name="Viljo Hämäläinen"/> Luostarin munkit olivat seudun väestön suosiossa, sillä he puhuivat [[Karjalan kieli|karjalaa]], eivätkä [[venäjän kieli|venäjää]] tai [[kirkkoslaavi]]a, kuten esimerkiksi Valamon munkit.<ref name="Viljo Hämäläinen"/> Myös Suomen karjalaiset pitivät luostari arvossa ja tekivät sinne pyhiinvaellusmatkojaan.<ref name="Keisari Salmissa"/> Ondrusovan kuten monien muidenkin luostarien toiminta Venäjällä päättyi bolševikkien valtaannousuun vuoden [[1917]] [[lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumoksen]] myötä.