Wikipedia

Ero sivun ”Kosovon sodan tausta” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 15:
 
Kosovo islamisoitui ja albanisoitui Osmanien valtakunnan vallitessa maata, kun serbejä muutti pois enemmän kuin heitä saapui. 1870-luvulla Balkanilla serbit ja albaanit karkoittivat toisiaan
toistensa enemmistöalueilta. Albaanit alkoivat juuri Kosovossa kapinoida ottomaaneja vastaan<ref>Järvinen&Lindstedt 2011, s 286</ref> vuonna 1878. [[Balkanin sodat|Balkanin sodissa]] [[Albania]] itsenäistyi 1912, mutta Serbia miehitti Kosovon jossa serbit ja bulgaarit tappoivat tuhansia albaaneja, polttivat kyliä ja raiskasivat naisia<ref>Järvinen&Lindstedt 2011 , s 286, s 287</ref>, koska serbit yhdistivät muslimienemmistöiset albaanit osmaneihin<ref>Järvinen&Lindstedt 2011, s 287</ref>.
Serbian tiedeakatemian jäsen [[Vaso Čubrilović]] osallistui [[Sarajevon laukaukset|Sarajevon attentaattiin]] vuonna 1914<ref>Lautela 1992, s 45</ref>. Čubrilović kirjoitti vuonna 1917 pamfletin "Albaanien karkotus",
jossa hän sanoi, ettei Kosovon albaaneja kyetä serbialaistamaan ja tällöin albaanit on ajettava pois valtion käyttämällä raa'alla väkivallalla. Čubrilović katsoi albaanien luovan jo 20-3020–30 vuoden sisään Serbian eteläien alueen vaarantavan irredentismin<ref>Lautela 1992, s 46</ref>. Čubrilovićin meielestä albaanien olo tuli tehdä sietämättömäksi ja tarvittaessa Kosovon serbialaiset täytyi aseistaa ja lietsoa paikallisia levottomuuksia, jotka sitten täytyisi tehokkaasti ja verisesti kukistaa<ref>Lautela 1992, s 46</ref>. Maailmansotien välisessä Jugoslaviassa albaaneilta oli otettu pois poliittiset oikeudet ja kouluopetus. Čubrilović kannatti albaanien karkotusta myös vuoden 1937 muistiossaan<ref>Korpiaho 1993, s. 37, 38</ref><ref>[http://www.trepca.net/english/2006/the_expulsion_of_the_albanians_by_vaso_cubrilovic_memorandum_in_1937.html The Expulsion of the Albanians:
Memorandum 1937 ] By Vaso Cubrilovic</ref>. Čubrilović kuoli vasta 1990-luvun alussa<ref>Lautela 1992, s 45</ref>.
 
Rivi 48:
 
Vuonna 1968 serbikirjailija [[Dobrica Cosic]] vastusti keskuskomiteassa serbien poismuuttoa Kosovosta, mutta hänelle vastattiin, että 90% poismuuttajista on albaaneja. Mutta albaaniväestö kasvoi<ref>Lautela 1992, s 39</ref>, jolloin albaanien suhteellinen osuus väestöstä lisääntyi.
Serbien osuus "serbien pyhällä maalla" Kosovossa laski 1960-19801960–1980-luvulla noin kolmasosasta kymmenesosaan<ref>Lautela 1992, s 25</ref>, kun serbejä muutti pois lähinnä alueen köyhyyden takia, Kosovon albaanit saivat itsehallinnon vuosien 1968 ja 1971 perustuslaeissa<ref>Lautela 1992, s 25</ref>, mikä voimisti heidän asemaansa.
 
1970-luvun puolivälissä tuomittiin separatismista ja Jugoslavialle vihamielisestä toiminnasta 18 albaania pitkiin vankeusrangaistuksiin<ref>Valta 1980, s 66 Valta 1980, s 66 "Titon perintö ja perilliset"</ref>.
Rivi 59:
ja serbit pitivät heitä omituisina ja tavallista useammin pahoina ihmisinä<ref>Lautela 1992, s 36</ref>. Erään belgradilaisen vuonna 1987 tehdyn tutkimuksen mukaan serbialainen valitsi aviomiehekseen mm. turkkilaisen, mustalaisen tai neekerin ennen kuin albaanin<ref>Lautela 1992, s 36</ref>.
 
1981-19861981–1986 albaaniopettajia ja opiskelijoita erotettiin kouluista ja yliopistoista<ref>Lautela 1992, s 39</ref>. 80-luvun puolivälistä lähtien koetettiin jo pysäyttää serbien poismuuttoa. Mm kiellettiin serbejä ja montenegrolaisia myymästä maitaan albaaneille. 1986 kiellettiin albaaneja muuttamasta etnisesti yhtenäisiin serbikyliin<ref>Lautela 1992, s 39</ref>. Serbien paluuumuuttajille luvattiin varma paikka Prishtinan yliopistolla ja koulutetuille serbeille asunto- ja muita etuja. Batusin kylän serbit uhkasivat vuonna 1986 muuttaa
pois "albaanien ahdistelun" vuoksi, jolloin Belgradissa luvattiin serbeille sähkökomponentteja valmistava tehdas, mikäli serbit jäisivät kylään. Tehdas rakennettiinkin samana vuonna nopeasti, ja albaaneja ei otettu sinne töihin<ref>Lautela 1992, s 39</ref>. Kosovon edustaja serbiparlamentissa vastusti
"etnisesti puhtaita taloushankkeita", mutta hänelle sanottiin että tehtaassa on myös muutamia montenegrolaisia ja kroaatteja, jolloin se ei ole etnisesti puhdas<ref>Lautela 1992, s 40</ref>.
Vuonna 1986 Kosovon serbien valtuuskunat matkustelivat Belgradiin vaatimaan suojaa albaanien harjoittamaa väitettyä terroria vastaan<ref>Lautela 1992, s 40</ref>.
 
Tammikuussa 1986 212 serbialaista älymystön edustajaa julkisti Belgradissa vetoomuksen, jossa vastustettiin Kosovon albanisoitumista, joka muistion mukaan johtui albaanien Kosovon serbeihin kohdistamasta heimovihasta ja kansamurhastakansanmurhasta. Tämä kirjailijoiden ja akatemian jäsenten kirjoittama vetoomus edelsi kuuluisaa "[[Serbian taide- ja tiedeakatemian muistio 1986|muistiota]]"<ref>Lautela 1992, s 40</ref>. Serbian taide- ja tiedekatemian muistiossa väitettiin Kosovon albanisoituminen olevan suurin tappio Serbialle koko maan historian aikana.
 
Kosovon yliopistossa kuohui jatkuvasti 1980-luvulla serbien ja albaanien riitelyn takia.
Rivi 70:
Toukokuussa 1987 edellisenä vuonna Serbian kommunistipuolueen johtajaksi noussut Slobodan Milosevic julisti toukokuussa Kosovo Poljessa pidetyssä joukkokokouksessa, että Kosovon serbejä ei saa kukaan lyödä<ref>Lautela 1992, s 40</ref>. Heinäkuussa 1987 Serbian puoluejohto esitti lähinnä serbejä, mutta joiltain osin myös albaaneja tukevan listan Kosovon tilanteen ratkaisuksi<ref>Lautela 1992, s 40- 41</ref>. Kosovo piti muutata kaksikieliseksi, serbien muuttoa Kosovoon tukea tehtaiden rakentamisella ja maan jaolla, albaaneja piti houkutella koulutuksella ja työpaikoilla muualle jne. Prishtinan yliopistoa piti serbialaistaa ja Belgradin yliopistoa albaanistaa. Kosovon puoluejohto piti puhdistaa Milosevicin linjan vastustajista. Kaiken lisäksi serbituomarien tuli antaa tuomioita albaaneille Kosovossa.<ref>Lautela 1992, s 41</ref>.
 
Syksyllä 1987 -– alkutalvella 1988 erotettiin monia vanhan kaartin albaanipuoluejohtajia Kosovossa<ref>Lautela 1992, s 42</ref>.
Vuonna 1988 Milosevic painosti Kosovon albaanipuoluejpohtoa eroamaan ja vaati Kosovolta itsehallintoa pois. Kesällä 1988 kansa vaati albaanien hirttämistä ja kuoliaaksi lyömistä<ref>Lautela 1992, s 41</ref>. Samaan aikaan Serbian tiedotysvälineet syyttivät albaaneja kansanmurhasta, raiskauksista, Kosovon serbien etnisistä puhdistukista sekä separatismista ja juonittelust jugoslavian hajottamiseksi<ref>Lautela 1992, s 41</ref>.
 
Prishtinassa oli 19. marraskuuta 1989 albaanien suurmielenoistus kosovon autonomian kaventamista vastaan<ref>Lautela 1992, s 42</ref>, mutta myös Belgradissa oli samana päivänä valtava mielenosoitus Serbian yhtenäisyyden puolesta, ja albaaniseparatismia vastaan<ref>Lautela 1992, s 42</ref>. Serbian nationalistit kykenivät kukistamaan Kosovon kommunistipuolueen ja nostivat
alueen uudeksi puoluejohtajaksi entisen vihatun sisäministeri Rahman Morinan<ref>Lautela 1992, s 42</ref>.
Nyt albaanit menivät nälkälakkoihin ja lakkoihin. mikä
lamautti kosovon. Niinpä Jugoslavian presidenttineuvosto vastasi poikkeustilallla helmikuun lopulla 1989<ref>Lautela 1992, s 42</ref>, sekä kokoontumiskiellolla ja työpakolla<ref>Lautela 1992, s 42</ref>. kosovossa olevia serbian erikoisjoukkoja vahvistetiin. Serbian perustualakia muutettiin niin että Serbia määräsi nyt Kosovon poliisiasioista, taloudesta jne<ref>Lautela 1992, s 43</ref>.
Kosovon parlementti painostetiin hyväksymään tämä muutos<ref>Lautela 1992, s 43</ref>. maaliskuussa Kosovossa taisteltiin, mutta albaanit kukistuivat kahdessa päivässä<ref>Lautela 1992, s 43</ref>,
ja virallisten tietojan mukaan 24 kuoli. 28. kesäkuuta Serbian presidenttinä Slobodan Milosevic piti toisen kuuluisan Kosovo Poljen juhlapuheensa, jossa sanoi serbien 600 vuotta tapahtuneen hävön johtuneen pettuuriserbeistä ja serbien hajanaisuudesta, ja sanoi serbian taistelevan, ei välttämättä asein, mutta että niitäkään ei voitu jättää pois laskuista<ref>Lautela 1992, s 43</ref>. Serbit pidättivät, puhdistivat, kohtelivat julmasti ja pelotetlivat albaaneja<ref>Lautela 1992, s 43, 44</ref>, ja Slovenia ja Kroatia vetivät aikaa myöten poliisejaan pois Kosovosta<ref>Lautela 1992, s 44</ref>. Slovenian ja Kroatian tiedotusvälineissä kerrottiin serbien harjoittamasta poliisiväkivallasta ja julmuuksista<ref>Lautela 1992, s 43-44</ref>. Varsinkin Slovenian ja Serbian välit huononivat Kosovon takia, koska Slovenia vastusti näkyvästi Serbian tekoja<ref>Lautela 1992, s 44</ref>. Sloveniassa ja Kroatiassa pelättiin nimittäin Serbian voimapolitiikan kohdistuvan seutraavaksi heihin<ref>Lautela 1992, s 44</ref>. Sloveniassa'alal sanottiin, että Jugoslaviaa ei voitu demokratisoida, jos Serbia sortaa raa'alla tavalla omalla alueellaan. Tämä lisäsi Slovenian halua itsenäistyä<ref>Lautela 1992, s 44</ref>.
 
Maaliskuussa 1990 Serbia erotti albaanipoliisit<ref>Lautela 1992, s 44</ref>. Samassa kuussa Kosovossa tapahtui omituisia koululasten myrkytyksiä, jotka lienevät olleen serbien aiheuttamia<ref>Lautela 1992, s 44</ref>. Serbian harjoittama sorto näkyi siinä, että monet toisilleen verikostoa luvanneet albaanisuvut sopivat riitansa, vaikka verikosto oli Kosovossa perinne<ref>Lautela 1992, s 44</ref>.
Albaanipoliitikkoja ja puoluevirkailijoita erosi. Kesäkuussa 1990 Kosovon albaaniedustajat vaativat ensi kertaa virallisesti kosovolle 7. tasavallan asemaa<ref>Lautela 1992, s 44</ref>. Albaanit yllättivät serbit ja melkein saivat asisnsa käsittelyyn, mutta serbipuhemies sulki parlamentin istunnon<ref>Lautela 1992, s 45</ref>. Serbia vei 5. heinäkuuta Kosovon hallinnolta muodollisenkin vallan pois ja nimitti alueelle oman hallintomiehensä<ref>Lautela 1992, s 45</ref>. Kosovon parlamenttiedustajia ei päästety enää rakannukseensa, jonka portailla albaanit kuitenkin julistivat kosvon suvereeniksi. Niin kuin albaanit odottivat, parlamentti ja hallitus lakkautetiin 5. heinäkuuta<ref>Lautela 1992, s 45</ref>. Suurin osa albaaneista kannatti kosvon itsenäistymistä syksyllä 1991, mutta EY ei ottanut albaaneja mukaan Jugoslavia-konferenssiin<ref>Lautela 1992, s 44</ref>.
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kosovon_sodan_tausta”