Ero sivun ”Saloinen” versioiden välillä

Salo on yksi Pohjanmaan vanhoista emäpitäjistä. Itsenäinen [[kirkkopitäjä]] Salostasiitä tuli vuonna 1413. Salon kirkkopitäjäKirkkopitäjä ulottui etelässä Kalajoen ja Lestijoen välillä olevaan Siiponjokeen asti. [[Hailuoto|Hailuodon]] saari luettiin myös Saloon kuuluvaksi. Idässä Salo ulottui pitkälle sisämaahan aina Oulujärvelle asti. Tarkkaa itärajaa ei ollut pitäjälle tässä vaiheessa vielä määritelty. [[hallintopitäjä|Hallintopitäjänä]] Salosta käytettiin aluksi nimeä Ranta. [[Rannan hallintopitäjä]] perustettiin vuonna 1407. <ref name="rth1"/>

Eränkäynnillä oli tärkeä asema vielä keskiajan saloislaisten elämässä,. pyydettiinAsukkaat metsän eläimiä, talvella hylkeitämetsästivät ja kalastettiin, tärkeintä varsinaisen Salon rantakylille oli merikalastuskalastivat. Salo tunnettiin myös markkinapaikkana, pitäjän nimikkopyhimyksen Pyhän Olavin messun yhteydessä 29. heinäkuuta järjestettiin jokavuotiset Olavinpäivänmarkkinat. Keskiajan saloislaiset olivat myös merenkulkijoita, jotka purjehtienpurjehtivat muun muassa Tukholmaan.<ref name="rth1" />

1500-luvun aikana asutus keskiaikaisen Salon emäpitäjän eteläosien jokilaaksoissa oli voimistunutkasvanut niin paljon, että nämäsiitä erotettiin osia aluksi kappeliseurakunniksi ja myöhemmin itsenäisiksi pitäjiksi. [[kalajoki|KalajoenKalajoki]] osalta itsenäistyminenitsenäistyi pitäjäksi tapahtui vuonna 1540 ja [[pyhäjoki|PyhäjoenPyhäjoki]] vuonna 1568. Uudenajan alussa Salon kirkkopitäjään kuului näin ollen nykyisen Saloisten ja Siikajoen välinen rannikko mukaan lukien [[Hailuoto|Hailuodon]] saari, joka itsenäistyi ilmeisesti 1590-luvulla. Idässä pitäjä rajoittui Oulujärven erämaapitäjään eli [[paltamo|PaltamoonPaltamo]]on. 1500-luvun aikana Pohjanmaan suurten jokien latvoille siirtyi savolaisia uudisasukkaita. Salossa tämä koski lähinnä Siikajoen yläjuoksua, jota sen tähden nimitetään myös Siikasavoksi.<ref name="rth1" />

VuosisadanSalon alueen suurin mullistus Salon alueella1600-luvulla oli kaupungin perustaminen,. senSalon kaupungin perusti kreivi [[Pietari Brahe Salon kaupunki -nimisenä]] vuonna 1649. Vuonna 1652 Salon kaupunki sekä myös pitäjä siirtyivät osaksi Pietari Brahen omistamaa Kajaanin vapaaherrakuntaa,. kaupunkiKaupunki nimettiin tässä yhteydessä perustajansa mukaan Raaheksi (Brahestad). Vuonna 1689 [[Siikajoki|Siikajoesta]] muodostettiin oma pitäjäpitäjänsä, johon kuului koko Siikajokilaakso. Seuraavana vuonna muodostettiin Raahen-Salon seurakunta, jonka emäseurakunnaksi tuli kaupunkiseurakunta, sisältäenjoka sisälsi myös [[Pattijoki|Pattijoen]], Olkijoen, Savolahden ja Palon;. kappeliseurakunniksiKappeliseurakunniksi tulivat Salo ja Vihanti.<ref name="rth1" />

1800-luku alkoi sotaisasti, kun Ruotsi ja Venäjä taistelivat Suomen sodassa Vuosinavuosina 1808-1809. Marraskuun 16. päivänä neuvoteltiin Salon pappilassa aselevosta, 19. päivänä neuvotteluja jatkettiin [[olkijoki|Olkijoella]] Lassilan talossa, jossa seuraavana päivänä allekirjoitettiin aseleposopimus.<ref name="rth2">Raahen tienoon historia II, Toivo Nygård, Heikki Rantatupa, Pekka Toivanen, Ossi Viita 1995.</ref>

Vuonna 1865 annettiin kunnallisasetus, jolla kirkollinenKirkollinen ja maallinen hallinto erotettiin maalaispitäjissä erotettiinvuoden 1865 toisistaankunnallisasetuksella. Tässä yhteydessä vanha Salon pitäjä jaettiin seuraaviin osiin: Salon kappeliseurakunta,kappeliseurakuntaan myöhempi(myöhemmin Saloinen), joka käsitti aluksi vain Salon ja Piehingin maakirjakylät, Salon emäseurakunnanemäseurakuntaan nimeä kantanut myöhempi(myöhemmin [[Pattijoki]]), joka käsitti [[Pattijoki|Pattijoen]], Savolahden, Palon ja Olkijoen kylät, Vihantiin[[Vihanti]]in, johon kuuluivat Vihannin, Alpuan ja Ilveskorven kylät. Seuraavaksi ruvettiin jakamaan Raahen-Salon kirkkoherrakuntaa. <ref name="rth3">Raahen tienoon historia III, Matti Lackman 1991.</ref>

1.9.1870Oulun aloittiläänin toimintansaensimmäinen kansakoulu, Savolahden kansakoulu, jokaaloitti olitoimintansa Oulun1. lääninsyyskuuta ensimmäinen kansakoulu1870. <ref name="rth3" />

Vuoden 1930 [[loppiainen|loppiaispäivänäLoppiaispäivänä]] 1930 Salon keskiaikainen korvaamattoman arvokas Pyhän Olavin puukirkko, joka yli 400 vuotta oli palvellut seurakuntalaisia, paloi muutamassa tunnissa perustuksiaan myöten.<ref name="rth3" /> Saloisissa rakennettiin 1960-luvulla Rautaruukin terästehdas. [[Otanmäki Oy]] oli alkanut sen suunnittelun jo 1950-luvulla. Pitkän väännön jälkeen tehdas päätettiin sijoittaa Saloisten Rojuniemeen, ja tehtaan nimeksi tuli Rautaruukki Oy. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1961.<ref name="rth3" /> Saloinen liitettiin Raaheen vuoden 1973 alussa. Liitoksen taustalla oli Rautaruukin perustaminen Saloisiin. Liitoksesta oli puhuttu jo 1950-luvun lopulla, jolloin Saloisissa oli kuitenkin päätetty pyrkiä lykkäämään liitosta mahdollisimman pitkälle. Terästehdas hankkeen toteuduttua asia tuli uudelleen ajankohtaiseksi.<ref name="rth3" />