Wikipedia

Ero sivun ”Hunaja” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 1:
[[Tiedosto:Runny hunny.jpg|thumb|Juoksevaa hunajaa]]
'''Hunaja''' on aromaattinen, [[viskositeetti|viskoottinen]] [[sokeri]][[liuos]], joka maistuu makealta ja tuntuu tahmealta [[neste]]eltä. Hunajaa valmistavat [[mehiläiset]] kukkien medestä tai kirvojen mesikasteesta, ja hunaja kerätään niiden pesistä tavallisesti linkoamalla. Hunajan ominaisuudet riippuvat paljon siitä, mitä lajia mehiläisten käyttämät kukat ovat. Hunaja voi olla juoksevaa tai kiinteää, ja sitä voi nauttia sellaisenaan tai sitä voi käyttää ruoanlaitossa. Hunajaa käytetään myös kosmetiikassa sekä ihon ja haavojen hoidossa sekä lääketeollisuuden ainesosana.
 
== Määrittely ==
{{sitaatti|Hunaja on luonnosta peräisin olevaa makeaa ainetta, jonka hunajamehiläinen (''[[Apis mellifera]]'') on tuottanut kasvien medestä tai kasvien elävien osien eritteistä tai kasvien elävillä osilla elävien kasveja imevien hyönteisten eritteistä, joita mehiläiset keräävät, muuttavat yhdistämällä omia tiettyjen itsestään peräisin olevien aineiden kanssa, luovuttavat hunajakennoon, haihduttavat liiallisen veden, varastoivat ja jättävät kehittymään ja kypsymään hunajakakkuihin.|EU:n hunajadirektiivin 2001/110/EY<ref>[http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32001L0110:FI:NOT EU:n Hunajadirektiivi]</ref> perusteella annettu soveltamisasetus<ref name=asetus>[http://www.hunaja.net/mp/db/file_library/x/IMG/31445/file/hunaja-asetus.pdf Hunaja-asetus]</ref>.}}
 
Suomessa ''[[Hyvää Suomesta]]'' -elintarvikeprojekti ja [[Suomen Mehiläishoitajain Liitto]] ovat laatineet EU:n hunajadirektiiviä tiukemmat, Hyvää Suomesta -merkin käyttöön oikeuttavat laatuvaatimukset.<ref>[http://www.hunaja.net/mp/db/file_library/x/IMG/31814/file/SuomalaisenJoutsenlippu-hunajanlaatujarjestelmansaannotA1.doc Hunaja.net Laatujärjestelmäsäännöt]</ref>. TuotenimenäSuomen onMehiläishoitajain LIiton jäsenet saavat käyttää tuotenimeä Kuningatar-hunaja. Suomalainen hunaja on yleensä monikukkahunajaa.<ref>[http://www.kolumbus.fi/kirkkonummen.mehilaistuote/hunaja/hunaja.html Kirkkonummen mehiläistuote]</ref>
 
Hunajana saa myydä vain hunajaa, johon ei ole lisätty mitään eikä siitä ole poistettu mitään. MuutenJos jotain ainesosaa lisätään tai poistetaan, kyseessä on ''hunajavalmiste'', mikäja sen on tuotava pakkauksessakäytävä selkeästi ilmi pakkauksessa. Jos hunajaan on lisätty vain yhtä ainesosaa, voidaan käyttää nimitystä ''hunaja ja ainesosa''.<ref name="valmisteet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hunaja.net/hunajatietoa/hunajavalmisteet/ | Nimeke =Hunajavalmisteet | Julkaisu =Hunaja.net | Julkaisija = Suomen Mehiläishoitajain Liitto | Viitattu = 8.8.2013 }}</ref>
 
Luomuhunajalla on tarkat säännöt mm. pesien sijainnista ja mehiläisten talviruokinnasta. Mesi on pääosin peräisin luonnonkasveista tai [[Luonnonmukainen viljely|luonnonmukaisesti kasvatetuista]]. Tarhojen on sijaittava vähintään kuuden kilometrin päässä vilkkaista teistä tai kaatopaikoista. Talvella mehiläisille annettavan sokerin on oltava luomua. [[Antibiootti|Antibiootteja]] tai synteettisiä torjunta-aineita ei saa käyttää.<ref name="luomu">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hunaja.net/hunajatietoa/luomuhunaja/ | Nimeke =Luomuhunaja | Julkaisu =Hunaja.net | Julkaisija = Suomen Mehiläishoitajain Liitto |Viitattu = 8.8.2013 }}</ref>
Rivi 15:
Hunajat eroavat toisistaan maun, värin, tuoksun ja rakenteen mukaan. Erot syntyvät hunajan alkuperäkasvin mukaan.<ref name="hunaja-net-erilaiset">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hunaja.net/hunajatietoa/erilaiset-hunajat/ | Nimeke =Erilaiset hunajat | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu =Hunaja.net | Julkaisija = Suomen Mehiläishoitajain Liitto | Viitattu = 8.8.2013 }}</ref>
 
Linkouksen jälkeen hunaja on aina juoksevaa, mutta se alkaa saman tien kiteytyä. Kiteytymisnopeus riippuu hunajan alkuperäkasvista. Jos hunajan halutaan säilyvän pehmeänä, sitä vaivataan ennen purkittamista, mikä rikkoo sen kiderakenteen hienokiteiseksi. Jos hunajan annetaan kiteytyä vapaasti, siitä muodostuu lohkeavaasuurikiteistä ja mahdollisesti karkeaa.<ref name="hunaja-net-erilaiset" />
 
Hunajan kiteytymiseen vaikuttavat sen hedelmä- ja rypälesokeripitoisuudet. Mitä enemmän hedelmäsokeria hunaja sisältää suhteessa rypälesokeriin, sitä pitempään se pysyy juoksevana. Suomessa horsma- ja muutamat muut luonnonkukkahunajat pysyvät juoksevina jopa muutamia vuosia. Pääosa Suomen hunajista kiteytyy kuitenkin parin kuukauden sisällä linkoamisesta.
 
Hunajan väri vaihtelee lähes valkoisesta hyvin tummaan.<ref name="hunaja-net-erilaiset" />
Hunajan väri vaihtelee lähes valkoisesta hyvin tummaan.<ref name="hunaja-net-erilaiset" /> Hunajan värin mittaamiseen käytetään [[5-hydroksimetyylifurfuraali]]n eli HMF:n pitoisuutta (mg/kg). HMF-yhdistettä syntyy, kun hunajan yksinkertaiset sokerit, kuten glukoosi ja fruktoosi hajoavat.<ref name="nguyen">[http://www.sisa-savonseutuyhtyma.fi/www/fi/materiaalit_ja_julkaisut/elintarvikekehitys/hunajan-teknologiaselvitys.pdf Hunajan teknologiaselvitys] Trang Nguyen, Ossi Pastinen, Teknillinen korkeakoulu, Kemian tekniikan osasto, 6.7.2007 (pdf)</ref>
 
Hunaja on hapanta eli sen [[pH]] on yleensä alle 5. Hunajan alhainen pH johtuu [[glukonihappo|glukonihaposta]], joka estää useimpien [[bakteeri]]en lisääntymisen. Se toimii siten hunajan luonnonmukaisena [[säilöntäaine]]ena.
Rivi 69:
 
== Erilaisia hunajia ==
''Lajihunajat'' on tehty käyttäenkeräten hunaja lähes kokonaan yhden kasvin kukkia,kukista. ja neLajihunajat nimetään kasvin mukaan, esim. "puolukkahunaja". Lajihunajan tuottamiseksi mehiläispesät viedään alueelle, jolla haluttu kasvi kukkii runsaslukuisena. Kukkimisen loputtua pesät otetaan pois ja hunaja lingotaan pesästä.<ref name="hunaja-net-erilaiset" /> Tunnetuimpia lajihunajia ovat muun muassa [[akaasia]], [[eukalyptus]], [[appelsiini|appelsiininkukka]], [[kanerva]], [[rypsi]], [[maitohorsma]] ja [[lehmukset|lehmus]].<ref>Koivulehto 2010, s. 149.</ref> Voimakkaanmakuisia lajihunajia ovat esimerkiksi kanerva-, rypsi, mesimarjatattari- ja appelsiinipuolukkahunaja. Mietoja ovat esimerkiksi valkoapila, horsma ja akaasiahorsma.<ref>Koivulehto 2010, s. 154–155.</ref>
 
''Kennohunaja'' on hunajaa, jota ei ole lingottu kennoista ulos, vaan vahakennosto on mukana. Kennohunajaa voi syödä sellaisenaan tai pureskella kuin purukumia, ja kennoista irtoavan vahan voi sylkeä pois tai niellä.<ref name="hunaja-net-erilaiset" /> ''Palahunajassa'' on kennohunajan palasia juoksevan hunajan joukossa. ''Kuivattu hunaja''Hunajaa on jauhomuotoistamahdollista myös kuivata jauheen jamuotoon sekoitettukäyttäen johonkinjauhon toiseenseassa jauhoontäyteainetta.<ref name="koivulehto-151" />
 
''Tekohunaja tai keinotekoinen hunaja'' ei ole hunajaa. Sen maku ja väri syntyvät keinotekoisesta hunaja-aromista ja väriaineesta.<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 8, palsta 1225</ref>
 
== Säilytys ==
Hunajaa suositellaan säilytettäväksi kuivassa ja viileässä noin 13–16 asteessa, jolloin se säilyy käyttökelpoisena useita vuosia. Huoneenlämmössä hunajahunajan säilyysäilyvyysajaksi vuodenon taimääritelty kaksi vuotta.<ref name="koivulehto-144">Koivulehto 2010, s. 144.</ref> Hunaja ei pidäkannata jääkaapistapitää jääkaapissa tai kosteastakosteassa säilytyspaikastatilassa, silläkoska se imee itseensä herkästi hajuja ja kosteutta. Hunajaa voi myös pakastaa. Jos pakastat juoksevaa hunajaa, se pysyy juoksevana myös sulattaessa.<ref name="hunaja-net-sailytys">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hunaja.net/hunajatietoa/hunajan-sailytys-ja-kasittely/ | Nimeke =Hunajan säilytys ja käsittely |Julkaisu =Hunaja.net | Julkaisija = Suomen Mehiläishoitajain Liitto | Viitattu = 8.8.2013 }}</ref><ref name="koivulehto-144" />
 
== Käyttö ==
[[Tiedosto: Petrozavodsk_market2.jpg|thumb|right|300px| Hunajan myyjän valikoimaa Petroskoin syysmarkkinoilla.]]
Hunajaa käytetään [[Ruoanlaitto|ruoanlaitossa]], [[leivonta|leivonnassa]], [[Leipä|leivän]] päällä ja sitä lisätään [[makeutusaine]]eksi [[juoma|juomiin]] kuten [[tee]]hen ja [[kahvi]]in. JotkutHunajaa syövätvoi sitäsyödä myös sellaisenaan herkkuna tai luonnon lääkkeenä..
 
Hunajasta ja vedestä käyttämällä tehtyä [[hunajaviini]]ä on juotu Euroopassa yleisesti jo tuhansien vuosien ajan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.keskipohjanmaan.mehilaishoitajat.kpnet.com/skriv.html | Nimeke =Hunajaviiniä, mjöd | Julkaisija =Keski-Pohjanmaan Mehiläishoitajat ry | Viitattu = 8.9.2013 }}</ref>
Rivi 88:
Jos hunaja kuumennetaan yli 40 celsiusasteen, sen terveelliset ominaisuudet alkavat kärsiä. Sitä korkeammassa lämpötilassa hunajan monet entsyymit alkavat hitaasti tuhoutua.<ref name="hunaja-net-sailytys" />
 
Hunajaa syövät mielellään myös eläimet, kuten [[karhu]]t ja [[mesimäyrä]]t,linnut. vaikkakinKarhut karhutovat syövätaiheuttaneet mehiläispesistämehiläispesillä ennemminsuurta mehiläistentuhoa toukanalkuja,koko koskaSuomessa niissäsyöden ontoukkia paljonja proteiinejahunajaa sekä tuhoten pesiä.
 
== Terveysvaikutukset ==
Hunajaa on käytetty jo pitkään haavojen hoidossa, ja moni nykyaikainen lääketieteellinen haavanhoitovalmiste sisältää hunajaa. Hunajan teho haavojen hoidossa perustuu muun muassa sen antibakteerisuuteen ja [[vetyperoksidi]]n tuotantoon.<ref name="hunaja-net-laakkeena">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hunaja.net/hunajaa-terveydeksi-ja-kauneudek/hunaja-haavojen-hoidossa/ | Nimeke =Hunaja haavojen hoidossa |Julkaisu =Hunaja.net | Julkaisija = Suomen Mehiläishoitajain Liitto | Viitattu = 8.8.2013 }}</ref>
 
Hunajaa suositellaan nykyisessä Käypähoito-suosituksessa lasten yskään. Hunajaa ei tule kuitenkaan antaa alle 1-vuotiaille: Hunaja on kuumentamatonta elävää ravintoa, joten siinä saattaa esiintyä ''[[Clostridium botulinum]]'' -bakteerin itiöitä. Näitä itiöitä tavataan suhteellisen yleisesti esimerkiksi maaperässä ja pölyssä. Imeväisikäisillä lapsilla ruoansulatuskanavaan päässeet itiöt voivat aiheuttaa sairastumisen, koska ruoansulatuskanavan ja suoliston normaalifloora ei ole vielä kehittynyt. Hunajaa ei tämän vuoksi suositella alle 1-vuotiaille lapsille. Yli vuoden ikäisille lapsille ja aikuisille ''Clostridium botulinum'' -bakteerin itiöt ovat vaarattomia ja he voivat käyttää hunajaa makeutusaineena päivittäin. Myös odottava tai imettävä äiti voi huoletta käyttää hunajaa, sillä mahdolliset itiöt eivät kulkeudu äidin tai äidinmaidon kautta lapseen.
 
Diabeetikoilla on joskus mukana hunajaa matalan verensokerin varalle, koska se imeytyy jo suussa vaikkapasuun poskenlimakalvojen sisäpinnaltakautta.▼
Yli vuoden ikäisille lapsille ja aikuisille ''Clostridium botulinum'' -bakteerin itiöt ovat vaarattomia ja he voivat käyttää hunajaa makeutusaineena päivittäin. Myös odottava tai imettävä äiti voi huoletta käyttää hunajaa, sillä mahdolliset itiöt eivät kulkeudu äidin tai äidinmaidon kautta lapseen.
 
▲Diabeetikoilla on joskus mukana hunajaa matalan verensokerin varalle, koska se imeytyy jo suussa vaikkapa posken sisäpinnalta.
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hunaja”