Ero sivun ”Tannerin hallitus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Tannerin hallitus''' oli [[Suomi|Suomen]] tasavallan 14. [[hallitus]]. Se oli [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]:n vähemmistöhallitus, jolle kertyi 370 hallituspäivää. Hallitus toimi [[13. joulukuuta]] [[1926]] - [[17. joulukuuta]] [[1927]]. Hallituksen apulaissosiaaliministeri [[Miina Sillanpää]]stä tuli Suomen historian ensimmäinen naisministeri.
 
Kallion hallituksen saatua eduskunnalta [[epäluottamuslause]]en presidentti [[Lauri Kr. Relander]] päätti antaa SDP:lle tilaisuuden kasvaa "isänmaallisena puolueena" ja antoi hallituksen muodostamisen [[Elanto|Elannon]] toimitusjohtajan [[Väinö Tanner]]in tehtäväksi. Tanner kääntyi kaikkien puolueiden – paitsi [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomuksen]] – puoleen, mutta kun yhteistyöhalukkuutta ei löytynyt, päädyttiin SDP:n vähemmistöhallitukseen, josta tuli myös Suomen ensimmäinen yhden puolueen hallitus. SDP:n nousu hallituspuolueeksi oli pitkälti juuri Tannerin ansiota, koska puolue oli hänen johdollaan hylännyt opin työväestön väkivaltaisesta vallankumouksesta ja hyväksynyt länsimaisen [[parlamentarismi]]n ja demokratian pelisäännöt. Tannerille itselleen valinta pääministeriksi oli hyvitys hänen SDP:n puoluekokouksessa kokemastaan tappiosta hänenhäntä vastustajiensavastustaneiden [[Väinö Hupli|huplilaisten]] saatua enemmistön puoluetoimikuntaan. Tämän vuoksi Tanner oli kieltäytynyt SDP:n puheenjohtajuudesta ja uudeksi puheenjohtajaksi oli valittu [[Matti Paasivuori]].<ref name="tarkka"> Jukka Tarkka ja Allan Tiitta: ''Itsenäinen Suomi: seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä'', s. 71. Helsinki: Otava, 1987.</ref>
 
Presidentti Relander oli kehottanut Tanneria laatimaan hallitusohjelman niin maltilliseksi, että sille löytyisi tukea myös poliittisesta keskustasta. Hallitus mittautti kannatuksensa eduskunnassa esittämällä sille ohjelmansa heti nimityksensä jälkeen ja sai luottamuslauseen selkein luvuin. Hallitusta tukivat [[Ruotsalainen Kansanpuolue|RKP]] kokonaisuudessaan ja [[Kansallinen Edistyspuolue]] lähes kokonaisuudessaan. RKP:n tuella hallitus sai toteutetuksi sille tärkeän vuoden 1918 punavankien armahduslain. SDP:n suhtautuminen hallitusvastuuseen joutui uuteen valoon puolueen koettua lievän takaiskun [[eduskuntavaalit 1927|vuoden 1927 eduskuntavaaleissa]]. SDP:n vasemmiston vaatimuksesta hallitus laati budjettiesityksen, johon ei sisältynyt lainkaan puolustuslaitoksen perushankintamäärärahoja eikä [[suojeluskunta|suojeluskuntien]] määrärahoja, mikä oli käytännössä poliittinen itsemurha. Hallitus kaatui lopulta sen tehtyä elintarviketullien alentamisesta luottamuskysymyksen. Kun eduskunta päätti äänin 105–91 pitää tullit ennallaan, Väinö Tanner jätti hallituksensa eronpyynnön.<ref name="tarkka"/>