Ero sivun ”Repola” versioiden välillä

[[Ensimmäinen maailmansota]] ja [[Venäjän vallankumous]] heikensivät Repolan taloudellista tilannetta muun muassa vähentämällä puutavaran kysyntää. Katovuosi 1918 ja elintarviketoimitusten katkeaminen saattoivat volostin nälänhädän partaalle. Samaan aikaan Suomessa ryhdyttiin suunnittelemaan [[Itä-Karjala]]n valtaamista. Vaikeassa taloudelllisessataloudellisessa tilanteessa ja suomalaisten painostamana Repolassa pidettiin 2.–3. elokuuta 1918 yleinen kansalaiskokous, joka teki päätöksen pitäjän liittymisestä Suomeen. Seuraavana päivänä samanlainen päätös tehtiin myös Lentierassa. Suomen hallituksen hyväksyttyä asian Repolassa pidettiin 31. elokuuta uusi kokous, joka vahvisti päätöksen ja kutsui Suomen armeijan suojaamaan pitäjää. Seuraavana päivänä Suomen hallitus perusti [[Itä-Karjalan toimituskunta|Itä-Karjalan toimituskunnan]] hoitamaan alueen siviilihallintoa ja syyskuun alussa suomalaiset miehittivät Repolan. Kesällä 1919 Suomeen liittyi myös Porajärvi. Alueen asukkaat olivat suhteellisen tyytyväisiä suomalaishallintoon, joka tarjosi työmahdollisuuksia ja suojasi heitä [[Venäjän sisällissota|Venäjän kansalaissodan]] levottomuuksilta. Suomalaishallinnon tunnetuimmaksi edustajaksi muodostui Repolan nimismiehenä toiminut [[Bobi Sivén]].<ref>Aunuksen Repola, s. 175–218.</ref>