Ero sivun ”Urartu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
kh, wl, väliotsikot
→‎Maan kehittyminen: lähteetöntä vähän pois ja uutta tilalle
Rivi 1:
{{Korjattavat 2012|928}}
[[Kuva:Urartu in comparison with states in 2008-fi.svg|thumb|300px|Urartun laajeneminen ajanjaksona 743–700 eaa. Tummalla nykyisten valtioiden rajat.]]'''Urartu''' oli [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] sijainnut muinainen valtakunta. Se tunnetaan lähinnä [[Assyria]]n vihollisena. Urartulaiset kutsuivat maataan nimellä ''Biainili''. Valtakunnan keskus oli [[Vanjärvi (Turkki)|Vanjärven]] tienoilla Lähi-idässä. Urartu oli pitkään valtioiden liitto 1350–850 eaa., ehkä aiemminkin. Noin 850 eaa. yhdistynyt valtio laajeni suurvallaksi vuoteen 750 eaa. mennessä. Silloin maa ulottui Pohjois-Syyriaan ja Iraniin asti.<ref name="IT386">Ihmisen tarina, sivu 386</ref> 700-luvulla Urartu heikentyi ja armenialaiset nousivat alueen hallitsevaksi kansaksi. Urartuun liittyviä löytöjä on tehty neljän järven ympäristöstä. Näistä Van- ja Çildir-järvet kuuluvat nykyisin Turkkiin, Urmia Iraniin ja Sevan Armeniaan.<ref name="EB">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/619349/Urartu Urartu] Encyclopedia Britannica</ref>
[[Kuva:Urartu in comparison with states in 2008-fi.svg|thumb|300px|Urartun laajeneminen ajanjaksona 743–700 eaa. Tummalla nykyisten valtioiden rajat.]]ere
 
'''Urartu''' oli [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] sijainnut muinainen valtakunta. Se tunnetaan lähinnä [[Assyria]]n vihollisena. Urartulaiset kutsuivat maataan nimellä ''Biainili''. Valtakunnan keskus oli [[Vanjärvi (Turkki)|Vanjärven]] tienoilla Lähi-idässä. Urartu oli pitkään valtioiden liitto 1350–850 eaa., ehkä aiemminkin. Noin 850 eaa. yhdistynyt valtio laajeni suurvallaksi vuoteen 750 eaa. mennessä. Silloin maa ulottui Pohjois-Syyriaan ja Iraniin asti.<ref name="IT386">Ihmisen tarina, sivu 386</ref> 700-luvulla Urartu heikentyi ja armenialaiset nousivat alueen hallitsevaksi kansaksi. Urartuun liittyviä löytöjä on tehty neljän järven ympäristöstä. Näistä Van- ja Çildir-järvet kuuluvat nykyisin Turkkiin, Urmia Iraniin ja Sevan Armeniaan.<ref name="EB">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/619349/Urartu Urartu] Encyclopedia Britannica</ref>
 
== Nimitykset ==
Rivi 13 ⟶ 11:
== Maan kehittyminen ==
{{lähteetön}}
 
Alussa Urartu lienee koostunut hajanaisista, riitaisista heimoista. Sitten perustettiin voimakas urartulaisten emiraattien liitto viimeistään 800-luvulla eaa. Kuningas Aramu eli Arame (n. 860–843 eaa.) yhdisti Urartun noin 850 eaa. Aramun valtakunnan pääkaupungin Arzashkunin valtasi Assyrian kuningas Salmanassar III, joka kuitenkin vetäytyi maasta runsaiden tappioiden jälkeen. Salmanassar hyökkäsi Urartuun 20 vuotta myöhemmin, mutta vielä huonommin tuloksin. Vastassa oli Urartun voimakas kuningas [[Sardur]]. Assyrialaiset kuitenkin ryöstivät ja polttivat Urartua ja vetäytyivät maasta.
=== Alkuperä ===
Ensimmäiset merkinnät Urartusta ovat 1300-luvulta eaa. assyrialaisten kirjoituksista. Niissä käytetään sanaa ''uruartri'' kuvaamaan samalla alueella asunutta kansaa.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite = http://www.starspring.com/ascender/urartu/urartu.html|nimeke = Lost kingdom of Urartu|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = 14.12.2014|tekijä = |ajankohta = }}</ref> Kuningas Aramu eli Arame (n. 860–843 eaa.) perusti Biainin kuningaskunnan noin 850 eaa., minkä jälkeen assyrialaiset alkoivat käyttää valtiosta nimeä ''Urartu.''<ref name=":0" />
 
=== '''Kuninkaiden valtakaudet''' ===
Alussa Urartu lienee koostunut hajanaisista, riitaisista heimoista. Sitten perustettiin voimakas urartulaisten emiraattien liitto viimeistään 800-luvulla eaa. Kuningas Aramu eli Arame (n. 860–843 eaa.) yhdisti Urartun noin 850 eaa. Aramun valtakunnan pääkaupungin Arzashkunin valtasi Assyrian kuningas Salmanassar III, joka kuitenkin vetäytyi maasta runsaiden tappioiden jälkeen. Salmanassar hyökkäsi Urartuun 20 vuotta myöhemmin, mutta vielä huonommin tuloksin. Vastassa oli Urartun voimakas kuningas [[Sardur]]. Assyrialaiset kuitenkin ryöstivät ja polttivat Urartua ja vetäytyivät maasta.
 
Litiprin poika Sardur I (840-830) anasti vallan ja perusti mahtidynastian. Sardur I siirsi pääkaupungin Tushpaan (Tuspaan) nykyiseen Vaniin Vanjärven rannalle ja myös linnoitti kaupungin. Piirtokirjoitukset oli kirjoitettu assyriaksi.<ref name="IT386"/> Sardur I:n jälkeen tulleet kuninkaat laajensivat valtakuntaa. Ispuini (n. 830–810 eaa.) valtasi Mushashirin naapurivaltion ja nimitti Sardur II:n varakuninkaakseen. Ispuinia vastaan hyökkäsi etelästä Assyrian silloisen kuninkaan Shamshi-Adad V:n sotapäällikkö Mutariassur. Ispuini kirjoitutti sekä assyriaksi että urartuksi piirtokirjoituksen, jossa hänen kerrotaan rakentaneen Musassirin kaupunkiin 140 kilometrin päähän Ninivestä temppelin jumala Khaldille ja tämän puolisolle Bagmastulle.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Urartu