Wikipedia

Ero sivun ”Urartu” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lea Asikainen (keskustelu | muokkaukset)
3 446 muokkausta
Kieliasun parantaminen
korjausta, lähde,
Rivi 6:
== Nimitykset ==
 
NimiNykytieteissä ''Urartu''ja onhistoriantutkinnassa assyrialaistenvaltakuntaa antama, sekutsutaan saattaa{{kenenUrartuksi. mukaan}} tarkoittaa vuorimaata.Kuitenkin Urartulaiseturartulaiset kutsuivat kansaansa nimellä ''Biainili'' ("bialaiset"), tarkoittaen "Van-järven kansaa". Joskus urartulaisia kutsutaan khaldilaisiksi, koska heidän pääjumalansa oli [[Khaldi]]. Heprealaisten Ararat liittyy Urartuun.<ref name="IT386"/> "Urartu" on assyriankielinen nimitys maantieteelliselle alueelle.
 
== Kieli ja kulttuuri ==
Urartun kulttuurilla oli [[hurrilaiset|hurrilainen]] tausta ja heettiläisiä kytkentöjä, mutta se on silti omaleimainen sivilisaatio. Urartun metallityöt olivat tunnettuja ja hyvin tehtyjä. Urartulaisia linnakkeita oli Vanissa, Armavirissa, Erebunissa (nykyisessä [[Jerevan]]issa), Anzafissa, Cavustepessa ja Başkalessa. Myös Altintepe, Toprakkale, Patnos ja Cavustepe olivat ainakin ajoittain urartulaisia. Hurrilaisia tiedetään olleen [[Syyria]]ssa jo [[2300 eaa.]] Uruatrin tai Nairin liitto mainitaan ensinensi kertaa vihollisena Assyrian [[Shalmaneser I]]:n piirtokirjoituksissa vihollisena noin [[1270 eaa.]] Urartulaiset hyökkäsivät toistuvasti [[Assyria]]an, erityisesti sen kuninkaitten Tukulti-Ninurta I:n (n. [[1240 eaa.]]), Tiglat-Pileser I:n (n. [[1100 eaa.]]), Ashur-bel-kalan (n. [[1070 eaa.]]), Adad-nirari II:n (n. [[900 eaa.]]), Tukulti-Ninurta II:n, (n. [[890 eaa.]]) Ashurnasirpal II:n (883–859 eaa.) ja Aramun (n. 860–843 eaa.) aikana.
 
== Maan kehittyminen ==
{{lähteetön}}
Alussa Urartu lienee koostunut hajanaisista, riitaisista heimoista. Sitten perustettiin voimakas urartulaisten emiraattien liitto viimeistään 9. vuosisadalla800-luvulla eaa. Kuningas Aramu eli Arame (n. 860–843 eaa.) yhdisti Urartun noin 850 eaa. Aramun valtakunnan pääkaupungin Arzashkunin valtasi Assyrian kuningas Shalmaneser (Salmanassar) III, joka kuitenkin vetäytyi maasta runsaiden tappioiden jälkeen. Shalmaneser hyökkäsi Urartuun 20 vuotta myöhemmin vielä huonommin tuloksin. Vastassa oli Urartun voimakas kuningas [[Sardur]]. Assyrialaiset ryöstivät ja polttivat Urartua, ja vetäytyivät maasta.
 
Litiprin poika Sardur I (840-830) anasti vallan ja perusti mahtidynastian. Sardur I siirsi pääkaupungin Tushpaan (Tuspaan) nykyiseen Vaniin Vanjärven rannalle, ja myös linnoitti kaupungin. Piirtokirjoitukset oli kirjoitettu assyriaksi.<ref name="IT386"/> Sardur I:n jälkeen tulleet kuninkaat laajensivat valtakuntaa. Ispuini (n. 830–810 eaa.) valtasi Mushashirin naapurivaltion ja nimitti Sardur II:n varakuninkaakseen. Ispuinia vastaan hyökkäsi etelästä Assyrian silloisen kuninkaan Shamshi-Adad V:n sotapäällikkö Mutariassur. Ispuini kirjoituttukirjoitutti sekä assyriaksi että urartuksi piirtokirjoituksen, jossa hänen kerrotaan rakentaneensa Musassirin kaupunkiin 140 kilometrin päähän Ninivestä temppelin jumala Khaldille ja tämän puolisolle Bagmastulle. Ispuinin poika Menua 810–781 eaa. laajensi valtakuntaa huomattavasti mm kauas etelään ja länteen Eufratin mutkaan asti. Koillisessa valtio laajeni Araksin toisella puolelle, idässä mannealaisten maahan Urmiajärvelle.<ref name="EB"/> Hän kaivautti Vanjärveen laskevan Manuan kanavan, jota on joskus pidetty Semiramiksen rakennuttamana. Urartu kukoisti valloitetuista maasta saatavilla veroilla.
 
Ispuinin poika Menua 810–781 eaa. laajensi valtakuntaa huomattavasti mm. kauas etelään ja länteen [[Eufrat]]in mutkaan asti pannen verolle myöhäisheettiläisen Malatian. Koillisessa valtio laajeni Araksin toisella puolelle, idässä mannealaisten maahan Urmiajärvelle.<ref name="EB" /> Hän kaivautti ohran- ja vehnänviljelyä tehostamaan Vanjärveen laskevan Menuan kanavan, jota on joskus pidetty Semiramiksen rakennuttamana<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.tacentral.com/erebuni/urartu.asp|nimeke = Erebuni - Rise of Urartu|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>. Urartu kukoisti valloitetuista maasta saaduilla veroilla. Hän rakennutti Urartun jumala Khaldin temppelin vain 140 km:n päähän [[Assyria]]n pääkaupungista [[Ninive]]stä. Menua laajensi valtakuntaa myös länteen. Menualta on säilynyt kirjoitus mm. Urmiajärven läheltä sijaitsevasta Tashtepesta. Menua hallitsi maata yhdessä Ispuinin kanssa 10 vuotta.
Menua hallitsi maata yhdessä Ispuinin kanssa 10 vuotta. Menua rakennutti Urartun jumala Khaldin temppelin vain 140 km:n päähän [[Assyria]]n pääkaupungista [[Ninive]]stä. Manua laajensi valtakuntaa myös länteen [[Eufrat]]in mutkaan asti, pannen verolle myöhäisheettiläisen Malatian. Manian valtakunta ulottui lopulta koillisessa Araks-joen toisella puolelle ja idässä manneaan Urmiajärvelle. Menualta on säilynyt kirjoitus mm. Urmiajärven läheltä sijaitsevasta Tashtepestä. Menua rakensi nimeään kantavan kanavan tehostamaan ohran- ja vehnänviljelyä. Argishtish (Argisti) I (n. 785–760 eaa.) laajensi valtakuntaa entisestään vaikka joutuikin taistelemaan valloituksistaan. Argistihsh löi maahan kohdistuneet Assyrian kuninkaan Shalmanassar IV:n sotaretket. Argisti laajensi maata nimenomaan itään, mutta joutui jatkuvasti sotimaan valloitetuista alueista. Argistin aikana Urartun raja ulottui Erivaniin (Jerevan), Sevanjärvelle, Kurajoelle ja sitten Transkaukasukselle. Kaakossa Argistish ulotti valtansa Parsuan alueelle Dijalan lähelle. Silloin persialaiset olivat saapumassa tuolle alueelle.▼
 
=== 700-luku eaa. ===
▲Menua hallitsi maata yhdessä Ispuinin kanssa 10 vuotta. Menua rakennutti Urartun jumala Khaldin temppelin vain 140 km:n päähän [[Assyria]]n pääkaupungista [[Ninive]]stä. Manua laajensi valtakuntaa myös länteen [[Eufrat]]in mutkaan asti, pannen verolle myöhäisheettiläisen Malatian. Manian valtakunta ulottui lopulta koillisessa Araks-joen toisella puolelle ja idässä manneaan Urmiajärvelle. Menualta on säilynyt kirjoitus mm. Urmiajärven läheltä sijaitsevasta Tashtepestä. Menua rakensi nimeään kantavan kanavan tehostamaan ohran- ja vehnänviljelyä. Argishtish (Argisti) I (n. 785–760 eaa.) laajensi valtakuntaa entisestään vaikka joutuikin taistelemaan valloituksistaan. ArgistihshArgishtish löi maahan kohdistuneet Assyrian kuninkaan Shalmanassar IV:n sotaretket. Argisti laajensi maata nimenomaan itään, mutta joutui jatkuvasti sotimaan valloitetuista alueista. Argistin aikana Urartun raja ulottui Erivaniin (Jerevan), Sevanjärvelle, Kurajoelle ja sitten Transkaukasukselle. Kaakossa ArgistishArgishtish ulotti valtansa Parsuan alueelle Dijalan lähelle. Silloin persialaiset olivat saapumassa tuolle alueelle.
 
Sardur III 764–733 eaa. taisteli itärajalla hyökkääjiä vastaan, jätti kirjoituksen Sevanjärven eteläpuolelle Zakhaluun ja valloitti lännessä Kommagenen, Malatyan ja Aleppon. Urartu ulottui Izoliin Eufratin varrella.
Rivi 23 ⟶ 26:
Urartun laajeneminen pysähtyi Assyrian [[Tiglatpileser III]]:een, joka nousi Assyrian valtaistuimelle Sardurin 21. hallitusvuonna. Tiglatpileser hyökkäsi heti Urartun kaakkoisten alueiden kimppuun, karkotti sieltä urartulaiset ja siirsi alueelle uusia ihmisiä. Urartulaisten tukemat "kuninkaat" surmattiin. Sardur hävisi Eufratin varrella Urfasta luoteeseen käydyn taistelun. Assyrian armeija eteni Tuspan muureille asti ajaessaan takaa pakenevia urartulaisia, mutta ei kyennyt valloittamaan kaupunkia ilman piirityskalustoa. Kolmen vuoden kuluttua Assyria kaappasi kaikki Urartun läntiset valloitukset. Urartulla oli enää [[Armenia]]n järvien ydinalue ja pohjoiset alueet. Voitettu Sardur kukistui palatsikumouksessa, ja kolmen vuoden kuluttua Assyrian voimakas kuningas Tiglatpileser III kuoli. Seuraaja Rusas I (Rusa I) valtasi takaisin menetetyt alueet kaakossa ja [[Azerbaidžan]]in [[Iran]]issa, kun Syyriassa ollut kapina piti Assyrian uuden kuninkaan Salmanassar V:n muissa touhuissa. Urartu valtasi taas Musashirin (Musassirin) ja ulotti valtansa Persian Azerbeidzhaniin. Rusas I rakennutti Toprak-Kaleen Vaniin puutarhakaupungin ja kanavan makean veden saantia varten. Rusas I pystyi alussa puolustautumaan maata uhkaavia kimmeriläisiä ja skyyttiläisiä vastaan.
 
Urartun alamäki alkoi toden teolla, kun 750 eaa. kimmeriläiset ja 714 Assyrian kuningas [[Sargon II]] hyökkäsivät Urartuun. Mushashirin päätemppeli ryöstettiin, ja Iso-Sabia pitkin edenneetedennyt Sargon II:n armeija voitti kimmeriläissodassa heikentyneet Rusas I:n joukot (730–713 eaa.) taistelussa Urmiajärven lähellä. Sargon II kertoo Rusas I:n tappaneen itsensä rautaisella tikarilla. Sargon II:n mukaan assyrialaiset hävittivät Urartua ankarasti muuttaen rikkaan, hyvin hoidetun maan autiomaaksi. Paluumatkalla vallattiin ja ryöstettiin Mushashir. Khaldin temppelistä otettiin ryöstösaaliiksi Rusas I:n pronssikuva. Tämän jälkeen Urartu oli enää ydinmaa. Rusas I:n poika, Urartun kuningas Argisti II maksoi veroja Niniveen ja onnistui vain ankarasti ponnistellen puolustamaan maata kimmeriläisiä vastaan. Rusas II onnistui hyökkäämään Fryygiaan länteen. Urartun viimeiset edes kohtalaisen merkittävät kuninkaat olivat Rusas III ja Sardur IV. Sitten Urartuun hyökkäsivät pohjoisesta skyytit 620 eaa., ja maan valloittivat skyyttien liittolaiskansa meedialaiset 612 eaa. samoihin aikoihin, kun Assyria romahti etelässä.
 
Armenialaiset alkoivat saapua maahan 600 eaa. Skyytit tuhosivat Urartun 585 eaa. Urartu yritti vielä kapinoida valloittajiaan vastaan, mutta hävisi pian kartalta vuoteen 500 eaa. mennessä. Urartun metallitöiden maine jäi esikuvaksi kreikkalaisille ja etruskeille.
 
==Lähteet==▼
*{{Kirjaviite | Tekijä =Herbert Michaelis | Nimeke =Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria; Esihistoria, Osa 1, Egypti, Etu-Aasia, Persia | Vuosi =1971 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Kirjayhtymä | Tunniste = | Viitattu = | Kieli ={{fi}} }}▼
 
=== Viitteet ===▼
{{viitteet}}▼
 
== Katso myös ==
 
*[[Assyria]]
*[[Heettiläiset]]
Rivi 41 ⟶ 37:
*[[Meedialaiset]]
*[[Sumerilaiset]]
 
▲==Lähteet==
▲*{{Kirjaviite | Tekijä =Herbert Michaelis | Nimeke =Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria; Esihistoria, Osa 1, Egypti, Etu-Aasia, Persia | Vuosi =1971 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Kirjayhtymä | Tunniste = | Viitattu = | Kieli ={{fi}} }}
 
▲=== Viitteet ===
▲{{viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Urartu”