Ero sivun ”Töölön sairaala” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Toveri (keskustelu | muokkaukset)
p Carl Gustaf Emil Mannerheim|
Rivi 5:
 
==Historiaa==
[[Suomen Punainen Risti]] käynnisti sairaalahankkeensa valmistelun jo 1919, osin sisällissodan kokemusten pohjalta ja SPR:n sodanaikaista tehtävää, haavoittuneiden auttamista, silmälläpitäen. Alusta alkaen sairaala henkilöityi vahvasti [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|kenraali Mannerheimiin]], joka toimi sairaalatoimikunnan puheenjohtajana ja sittemmin aktiivisesti rakennustoimikunnan johdossa. Sopivan tontin löydyttyä Taka-Töölöstä ja rahoituksen järjestyttyä saatettiin sairaalaa ryhtyä suunnittelemaan. Kokovalkoinen sairaalarakennus valmistui 1932 arkkitehti [[Jussi Paatela|Jussi Paatelan]] piirustusten mukaan. Arkkitehtonisesti rakennus edustaa siirtymävaihetta [[klassismi]]sta [[funktionalismi]]in ja siinä on paljon yhtäläisyyksiä mm. Paatelan toiseen samanaikaiseen sairaalatyöhön, [[Naistenklinikka]]an. Sairaalan ensimmäiseksi ylilääkäriksi valittiin – emeritusprofessori [[Richard Faltin]]in kieltäydyttyä mm. korkeaan ikäänsä ja sairauteensa vedoten – dosentti [[Simo Brofeldt]]. Brofeldtin kuoltua 1942, nimitettiin hänen jälkeensä ylilääkäriksi dosentti [[Aarno Snellman]]. Snellman toimi sairaalan ylilääkärinä aina sen toiminnan lopettamiseen saakka.
 
Jo alusta alkaen sairaalan erityistehtäväksi asetettiin tapaturmatapausten hoidon kehittäminen ja toisaalta varautuminen niihin tehtäviin, joita SPR:llä sodan aikana olisi. Siten sairaalaan päädyttiin sijoittamaan SPR:n kenttäsairaalavarusteiden varasto. Sotaan varautumista oli nähtävissä myös sairaalan varustamisessa kaasusuojelulaitteistolla ja. Alkuvaiheessa käytettävissä oli 158 sairaansijaa. Sairaala profiloitui jo varhain Helsingin johtavaksi tapaturmapotilaiden hoitopaikaksi ja oli ilmeisesti Suomen ensimmäinen sairaala, jonka [[poliklinikka|poli­klinikan]] yhteydessä toimi ensiapuasema.