Ero sivun ”Kuusisaari” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Luonnehdinta alueesta: pahimmat svetisismit pois
Päivitetty asukas- ja työpaikkatiedot tekstiin tälle vuosikymmenelle; kh.
Rivi 9:
|suurpiiri = [[Läntinen suurpiiri]]
|pinta-ala = 0,40
|väkiluku = 455
|väkiluku-päiväys = 1.1.2005
|tiheys = 11401362
|postinumero = 00340
|osa-alueet = on itse osa [[Munkkiniemi|Munkkiniemen]] peruspiiriä
Rivi 18:
{{coord|60|11.1|N|24|51.7|E|type:isle_region:FI_scale:20000|display=title}}
 
'''Kuusisaari''' ({{k-sv|Granö}}) on [[saari]] [[Seurasaarenselkä|Seurasaarenselän]] ja [[Laajalahti (merenlahti)|Laajalahden]] välissä [[Helsinki|Länsi-Helsingissä]]. Se on myös [[Munkkiniemi|Munkkiniemen]] kaupunginosaan kuuluva osa-alue. Asukkaita Kuusisaaressa on 455545 ja työpaikkoja 68 (1.1.20052013).<ref>{{Kirjaviite ja| työpaikkojaTekijä 126= (31 | Nimeke = Helsinki alueittain 2013| Vuosi = 2013 | Luku = | Sivu = 60| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Tunniste = | www = http://www.12hel.2003)fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_04_22_Helsinki_alueittain_2013_Tikkanen.pdf | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 11.12.2014 }}</ref> Alueen pientalot ovat Helsingin kalleimpia.{{kenen mukaan}} Hintatasoon vaikuttaa osaltaan nostavasti se, että pääkaupunkiseudulle epätyypillisesti rannat ovat taloyhtiöiden omistuksessa.<ref>[http://www.hel2.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2005/202Munkkiniemi.pdf Munkkiniemen peruspiiri, Helsingin kaupungin Kaupunkimittausosasto]</ref>
 
Kuusisaaren halki kulkee vilkasliikenteinen Kuusisaarentie, joka johtaa Munkkiniemestä Kuusi- ja [[Lehtisaari|Lehtisaaren]] kautta [[Espoo]]n [[Keilaniemi|Keilaniemeen]].
 
Kuusisaaressa sijaitsevaton mm.muun muassa [[Didrichsenin taidemuseo|Didrichsenin]] ja [[Villa Gyllenberg]]in taidemuseot. Alueella on myös [[Saksa]]n, [[Japani]]n, [[Bulgaria]]n, [[Etelä-Korea]]n, [[Unkari]]n ja [[Indonesia]]n [[suurlähetystö]]t sekä Iranin suurlähettilään virka-asunto. Arkkitehtuurinsa puolesta kiinnostavana pidetyn{{kenen mukaan}} Saksan suurlähetystön ({{k-de|Deutsche Botshaft}}, Krogiuksentie 4) suunnitteli työryhmä [[Juha Leiviskä]], Rosemarie Schnitzler ja Nicholas Mayow. Rakennus valmistui 1993.
 
Presidentti [[Kyösti Kallio]] asui [[talvisota|talvisodan]] ajan Saksan suurlähetystön paikalla sijainneessa Larsron huvilassa, koska se katsottiin Helsinkiin kohdistuneen pommitusuhan vuoksi [[Presidentinlinna]]a turvallisemmaksi. Huvilan oli aikanaan rakennuttanut [[kauppaneuvos]] [[Lars Karl Krogius|Lars Krogius]]. Länsi-Saksa osti tontin suurlähetystöään varten vuonna 1982, minkä jälkeen huvila purettiin.
Rivi 30:
 
== Lähteet ==
{{viitteet}}
;Viitteet
{{reflist|2}}
;Muut lähteet
* [http://www.hel2.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2005/202Munkkiniemi.pdf Helsinki alueittain (2005). Munkkiniemen peruspiiri] (pdf)
* Architectural Map Guide. Helsinki-Espoo-Kauniainen-Vantaa. Association of Finnish Architects SAFA, 2000.
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://maps.google.com/maps?t=h&hl=en&ie=UTF8&om=1&ll=60.185873,24.861073&spn=0.010604,0.030985 Kuusisaari satelliitista]
* Architectural Map Guide. Helsinki-Espoo-Kauniainen-Vantaa. Association of Finnish Architects SAFA, 2000.
 
{{Helsinki}}