'''Malesia''' on yksi [[Aasia]]n vauraimmista valtioista. [[Malesia]] on teollistunut hyvin nopeasti, ja maassa on kansallinen tavoite on nostaa maa kehittyneiden teollisuusmaiden eturiviin vuoteen 2020 mennessä.<ref name="maailmalla"/> Malesian [[bruttokansantuote]] on maailman neljänkymmenen suurimman maan joukossa. Bruttokansantuotteesta palvelut muodostavat hieman alle 50 prosenttia ja teollisuus runsaat 40 prosenttia. Maatalouden osuus on kymmenenkymmenisen prosentin luokkaaprosenttia.<ref name="cia"/>
Maan talouden kannalta tärkeimmät teollisuudenalat ovat [[elektroniikkateollisuus]] ja luonnonvarateollisuus{{selvennä|tuntematon käsite minulle}} maan rikkaiden luonnonvarojen myötä. Maan tärkeimmät kauppakumppanit ovat muut Kaakkois-Aasian maat, sekä Kiina, Japani ja Yhdysvallat.<ref name="cia"/>
==Talouspolitiikka==
Malesian hallitus on politiikallaan1990-luvun lopulta alkaen yrittänyt houkutella maahan [[ICT]]-yrityksiä verohelpotuksin [[Multimedia Super Corridor]] -hankkeen (MSC) avulla.<ref name="embassy"/> Lisäksi maassa kannustetaan yrityksiä sijoittamaan maahan pääkonttoreitaan, aluepalvelukeskuksiaan ja kansainvälisistä hankinnoista vastaavatvastaavia yksikkönsäyksiköitään. Malesian hallitus antaa maahan investoiville yrityksille tukea ja maksuhelpotuksia, ja yritysveroa on alennettu.<ref name="embassy"/> 1990-luvun lopulla Malesiassa aloitettiin [[Multimedia Super Corridor]] (MSC) -hanke, joka pyrkii houkuttelemaan maahan erityisesti ICT-yrityksiä verohelpotuksin Multimedia Super Corridorin alueelle.<ref name="embassy"/><ref name="malaxi"/> MSC:nMultimedia Super Corridor -alue koostuu pääkaupunki [[Kuala Lumpur]]in, [[Malesian osavaltiot ja territoriot|Malesian territorio]]n [[Putrajaya]]n ja korkean teknologian keskuksen [[Cyberjaya]]n alueestaalueista.<ref name="malaxi"/><ref name="lehtipuu"/><ref name="richmond"/> MSC:n lisäksi Malesiaan on perustettu yli 200 teollisuusaluetta tuotannon hajauttamiseksi. Perinteisimpiä teollisuuskeskittymiä ovat [[Klang Valley]] [[Selangor]]issa ja [[Pulau PenangPinang|Penangin saari]].<ref name="finpro"/> Toinen merkittävä erityistalousalue MSC:n lisäksi on [[Singapore]]n tuntumaan perustettava Iskander-alue.<ref name="embassy"/>
Malesian politiikkaa on leimannut [[malaijit|malaijiväestön]] ja muiden alkuperäiskansojen muodostaman [[bumiputra]]väestön suosiminen. Malaijiväestöä suosiva politiikkaPolitiikka sai alkunsa 1970-luvulla ja politiikka on pyrkinyt tasaamaan varakkaamman [[Malesian kiinalaiset|kiinalaisväestön]] ja vähävaraisemman malaijiväestön tulotasoa. Tavoitteena oli saada maan talouselämässä malaijien osuudeksi 30 prosenttia.<ref name="embassy"/><ref name="barwise"/> Maassa luotiin erilaisia kiintiöitä, jotka ovat suosineet malaijiomisteisia yrityksiä ja malaijien nimittämistä korkeampiin virkoihin ja malaijiomisteisia yrityksiä.<ref name="barwise"/> Malaijeja suosiva politiikka lopetettiin virallisesti vuonna 1990, mutta käytännössä politiikkaa noudatetaan edelleen.<ref name="embassy"/>
Vuonna 2009 [[Malesian pääministeri|maan pääministeri]] [[Najib Razak]] ilmoitti, että maassa luovutaan 30 prosentin bumiputrakiintiöstä tietyillä palvelualoilla, jotta kilpailukykyä saadaan parannettua. Vuonna 2010 maassajulkistetun julkistettiin uusi talousohjelma, jonkatalousohjelman tarkoitus on tehostaa talouskasvua, samalla kun bumiputrien saamaa tukeabumiputratukea vähennetään.<ref name="embassy"/> Talousohjelmassa maa varautuu tulevaisuuden haasteisiin, joita aiheuttavat muun muassa [[aivovuoto]] muihin maihin ja öljyvarantojen ehtyminen. Valtion öljy-yhtiö [[Petronas]] rahoittaa puolet valtion budjetista, ja öljystä saatavien vientitulojen ennustetaan ehtyvänvähenevän lähivuosina.<ref name="um"/> Tilanteeseen on tarkoitus varautua bumiputrakiintiöistä luopumisen lisäksi verotusta uudistamalla, [[arvonlisävero]]n käyttöönotolla ja karsimalla [[Subventointi|tuki]]a, jotka kohdistuvat elintarvikkeisiin ja polttoaineisiin.<ref name="um"/> Maan oppositio on vastustanut muutoksia.<ref name="hanhinen"/> Etenkin bumiputrakysymys on sisäpoliittisesti merkittävä asia.<ref name="finpro"/>
Malesian vienti ja bruttokansantuote ovat kasvaneet viime vuosien aikana, ja kasvun ennustetaan jatkuvan, vaikka myös Malesiaan on vaikuttanut globaali [[Finanssikriisi (2007–2009)|talouskriisi]] maan ulkomaankauppariippuvuuden vuoksi.<ref name="embassy"/><ref name="um"/> Maan hallituksen tavoitteena on nostaa Malesia korkean tulotason maaksi vuoteen 2020 mennessä.<ref name="um"/><ref name="barwise"/><ref name="lehtipuu"/>
