Avaa päävalikko

Muutokset

p
-toimesta
Bolševikit saattoivat toimia laillisesti väliaikaisen hallituksen johtaessa maata. He joutuivat alussa hyväksymään väliaikaisen hallituksen, koska olivat heikkoja. Pian bolševikit jakautuivat hallituksen sotapolitiikan suosijoihin ja vastustajiin. Vasta [[Vladimir Lenin]]in saapuminen 3. huhtikuuta 1917 Pietariin ajoi bolševikit samalle linjalle ja Lenin vaati heti huhtikuussa Venäjälle saapuessaan kaiken vallan siirtämistä neuvostoille.
 
Maanjaon viivästyessä maaseudun talonpojat alkoivat omasta aloitteestaan kaapata maata itselleen väkivalloin. Väliaikaisessa hallituksessa istuva eserräpuolue ei kannattanut tätä anarkiaa maaseudulla. Vaikka puoluetta edustanut maatalousministeri [[Viktor Tšernov|Tšernov]] kehotti lopettamaan maanvaltaukset, tästä ei maaseudulla välitetty. Maaseudun elintarviketoimituksia häirittiin tarkoituksella, jotta aiheutettaisiin nälkää ja tyytymättömyyttä kaupungeissa ja niiden kansa nousemaan kapinaan. PietariinBolševikit perustettiinperustivat bolševikkien toimestaPietariin tehdaskomiteoita, jotka erottivat tehtaanjohtajia ja omistajia.
 
Pietarissa syntyi 16.–17. heinäkuuta spontaani lähinnä bolševikkien kannattajien kansannousu (ns. [[heinäkuun päivät]]), mutta se kukistettiin muutamassa päivässä. Puoluejohto oli vastustanut kumousyritystä näin varhain, sillä bolševikit olivat vielä heikkoja. Hallituskoalitio oli ajautunut kriisiin ja ruhtinas Lvov erosi. Kerenskistä tuli pääministeri 21. heinäkuuta (hän jatkoi toistaiseksi myös sotaministerinä) ja hän sai elokuun alussa koottua uuden vasemmistovetoisen hallituksen, johon palasi vielä muutamia kadetteja.
 
Suomessa oli heinäkuussa hyväksytty (osittain [[Venäjän kansallinen neuvostokongressi 1917|kansallisen neuvostokongressin]] bolševikkien innostamana) eduskunnassa [[valtalaki]], joka olisi siirtänyt ylimmän valtiovallan maassa Venäjän hallitukselta Suomen eduskunnalle. Suomen porvarillisten poliitikkojen ja ministerivaltiosihteerin suosituksesta väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan 31.7 heinäkuuta.
 
==Väliaikainen hallitus menettää parlamentaarisen kannatuksensa==
Elokuussa 1917 moneterosi ministerituseita erosivatministereitä, ja pääministeri [[Aleksandr Kerenski]]stä tuli käytännössä Venäjän diktaattori. Elokuun lopulla kapinallinen kenraali [[Lavr Kornilov]] hyökkäsi kohti Pietaria aikoen [[Kornilovin kapina|kaapata vallan]] ja ryhtyä sotilasdiktaattoriksi tai palauttaa tsaarinvallan pelastaakseen isänmaan ja heittääkseen pois vallasta sekä väliaikaisen hallituksen että neuvostot. Kerenski pyysi apua muun muassa bolševikeilta ja vapautti heinäkuun kapinan takia vangittuja bolševikkijohtajia. Näin kapinoineet matruusit asettuivat Kerenskin kanssa yhdessä Kornilovia vastaan ja kaappaushanke torjuttiin, kun rautatietyöläiset kieltäytyivät kuljettamasta Kornilovia joukkoineen Pietariin. Silti samalla bolševikit saivat enemmistön Pietarin ja [[Moskova]]n neuvostoissa eikä heidän kannattajilleen jaettuja aseita saatu enää takavarikoitua. Maaseudulla talonpojat ryöstelivät yhä useammin suurtiloja.
 
Väliaikainen hallitus julisti Venäjän tasavallaksi 14. syyskuuta 1917.
3 759

muokkausta