Ero sivun ”Suuri murros” versioiden välillä

|sarja = Klassikko-sarja

'''''Suuri murros''''' ({{k-en|The Great Transformation}}) on [[Karl Polanyi]]n vuonna 1944 ilmestynyt kirja,. Sen on suomentanut Natasha Vilokkinen ja julkaissut vuonna 2009 [[Vastapaino]]. Esipuheen jokaon suomennokseen kirjoittanut Risto Heiskala. Teos käsittelee sosiaalisia ja poliittisia mullistuksia, jotkajoita tapahtuivattapahtui Englannissa [[markkinatalous|markkinatalouden]] nousun aikana. PolanyiPolanyin väittää,mukaan ettänykyaikaista nykyaikainen markkinatalousmarkkinataloutta ja modernimodernia [[kansallisvaltio]]ta ei pitäisi ymmärtää, ei erillisinä yhteiskunnan osina, vaan yhtenä ihmisen keksintönä. Polanyi kutsuu tätä keksintöä markkinayhteiskunnaksi.<ref>Polanyi {{KirjaviiteVerkkoviite | Osoite = http://www.vastapaino.fi/vp/images/tekstinaytteet/978-951-768-225-1.pdf | Tekijä=Polanyi, Karl | Nimeke=Suuri murros: Aikakautemme poliittiset ja taloudelliset juuret | Selite=(The greatTekstinäyte| transformation:Suomentaja The political and economic origins of our time, 1944.) Suomentanut= Natasha Vilokkinen. Esipuhe: Risto Heiskala. Klassikko-sarja | JulkaisupaikkaTiedostomuoto=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-768-225-1 | www=http://www.vastapaino.fi/vp/images/tekstinaytteet/978-951-768-225-1.pdf | www-teksti=Tekstinäyte | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>

Polanyi väittääsanoo teoksessa, että modernin valtion kehitys kulki käsi kädessä modernin markkinatalouden kanssa. Hänen mukaansa voimakasta valtiota tarvittiin edistämään sellaisia muutoksia yhteiskunnallisessa rakenteessa, jotka mahdollistivat kilpailukykyisen kapitalistisen talouden. Samalla kapitalistinen talous edellytti vahvaa valtiota lieventämään sen kovempia vaikutuksia. PolanyillePolanyin mukaan nämä muutokset tarkoittivat sen perustavanlaatuisen yhteiskuntajärjestyksen tuhoamista, joka oli ollut olemassa läpikoko aiemman historian ajan. Polanyi korostaa murroksen suuruutta juuri tästä syystä.

Polanyin empiirinen tutkimus perustui pitkälti ns.niin sanotun [[Speenhamland-järjestelmänjärjestelmä]]n tutkimiseen. Hän näki järjestelmällä kaksi merkitystä: se oli yhtäältä maa-aatelin viimeinen yritys säilyttää perinteinen tuotannon ja yhteiskuntajärjestyksen järjestelmä ja toisaalta itsepuolustuksellinen toimenpide, jossa yksi yhteiskunnan osa pyrki lieventämään väkivaltaisen taloudellisen muutoksen aiheuttamia häiriöitä. Kirjassa Polanyi esitteli myös näkökantansa, että markkinayhteiskunta on kestämätön, koska se on kohtalokkaan tuhoisaa sitä ympäröivälle inhimilliselle yhteiskunnalle ja luonnolle.

PolanyiToisin väittää,kuin ortodoksisestapuhdasoppinen liberaalistaliberalistinen kapitalismin nousun selityksestäselitys katsoo, Polanyi poiketensanoo, että "laissez-faire oli suunniteltua", kun taas sosiaalinen protektionismi oli spontaani reaktio siihen sosiaaliseen sekaannukseen, jonka rajoittamattomat vapaat markkinat aiheuttivat. Hänen mukaansa "itseään säätelevien" markkinoiden rakentaminen edellyttää yhteiskunnan jakamista taloudelliseen ja poliittiseen ulottuvuuteen. Polanyi ei kiellä, etteiköetteivätkö itseään säätelevät markkinat olisi tuoneet ennenkuulumatontaaivan uudenlaista aineellista vaurautta, mutta hän kuitenkin vihjaa, että tällaisessa ajattelussa näkökulma on liian suppea. Markkinat, pitäessäänPitäessään maata, työvoimaa ja rahaa "kuvitteellisina hyödykkeinä" (siinä mielessä, että niillä on ominaisuuksia joita ei ole tuotu julki markkinoiden muodollisessa rationaalisuudessa) markkinat "alistavat yhteiskunnan itsensä markkinoiden laeille". Tästä seuraa hänen mukaansa valtavasti sosiaalista sekaannusta ja yhteiskunnan spontaaneja pyrkimyksiä suojella itseään. Polanyi väittääkatsoo, että sosiaalinen protektionismi on yhteiskunnan luonnollinen reaktio sille, kunjos vapaat markkinat pyrkivät erottamaan itsensä yhteiskunnan muusta rakenteesta. Hän kutsuu tätä reaktiota "vastaliikkeeksi".

Polanyi ei nähnytnäe [[taloustiede]]ttä muista tutkimuksen aloista erotettunaerillisenä, vaan hänhänen näkimielestään taloudellistentaloudelliset ja sosiaalistensosiaaliset ongelmienongelmat olevanovat luontaisesti sidoksissa toisiinsa. Hän päättipäättää teoksensa ennustukseen sosialistisesta yhteiskunnasta,yhteiskunnan huomauttaensynnystä ja huomauttaa, että "vuosisadan sokean 'kehityksen' jälkeen ihminen palauttaa 'asutuksensa'".