Versio 9. syyskuuta 2014 kello 06.03 muokkaa Dexbot (keskustelu \| muokkaukset) 26 006 muokkausta p Removing Link GA template (handled by wikidata) ← Vanhempi muutos		Versio 7. joulukuuta 2014 kello 17.08 muokkaa kumoa Kuriuss (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 8 009 muokkausta p typo Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:Pont du gard.jpg\|thumb\|250px\|Pont du Gard]]<!--siltamalline olisi paikallaan, esim. kuten Pont du Normandiesta--> '''Pont du Gard''' on siltana toimiva osa [[Rooman valtakunta\|roomalaisten]] rakennuttamaa [[akvedukti\|akveduktia]]. Se sijaitsee [[Vers-Pont-du-Gard]]in ~~kunnnassa~~kunnassa etelä-[[Ranska]]ssa, lähellä [[Remoulins]]in kaupunkia [[Gard]]in [[departementti\|departementissa]]. Se rakennettiin todennäköisesti 1. vuosisadan alkupuolella (jaa.) jatkoksi [[Uzès]]istä [[Nîmes]]iin kulkeneelle vesijohdolle, jonka toiminnasta on merkkejä vielä 300-luvun alussa. Pont du Gard lisättiin [[UNESCO]]n [[maailmanperintöluettelo]]on vuonna [[1985]]. Nimi Pont du Gard tarkoittaa kirjaimellisesti Gard-joen siltaa. Se ylittää joen, jonka mukaan [[departementti\|hallintoaluekin]] on nimetty. Joki tunnetaan nykyisin ranskaksi myös nimellä [[Gardon]]. Samoin [[oksitaani]]ksi joella on kaksi nimeä: Gard ja Gardon. <!---Joen nimi vaihtelee maakunnittain.---> Rivi 7: Pont du Gard on kaikkiaan 48,8 korkea. Se on rakennettu kolmesta kaarikerroksesta, joista ylin, nykyisin 275 metriä pitkä taso sisältää 1,8 metriä korkean ja 1,2 metriä leveän vesikanavan, jossa virtasi aikoinaan päivittäin arviolta 200 miljoonaa litraa vettä Nîmesin kaupungin suihkulähteisiin, kylpylöihin ja koteihin. Akveduktin kallistus on koko pituudeltaan ainoastaan 17 metriä, josta sillan osuus on vain 2,5 senttimetriä. Tämä osoittaa Rooman insinöörien kyenneen suureen tarkkuuteen hyvin yksinkertaisia teknisiä apuvälineitä käyttäen. Akveduktia käytettiin kauan Rooman valtakunnan jo tuhouduttua, ehkä jopa 800-luvulle asti. Ylläpidon puute 300-luvun jälkeen kuitenkin aiheutti kivenäisaineiden ja roskien kertymiä, jotka vähitellen tukkivat veden kulun. Sillan käyttö tullisiltana takasi Pont du Gardin säilymisen keskiaikaan asti. Vaikka osa sen rakennuskivistä vietiin muuhun käyttöön, paikalliset suurmaanomistajat ja piispat olivat vuosisatojen ajan velvollisia huolehtimaan sen ylläpidosta vastikkeeksi oikeudestaan periä maksuja sillan käyttämisestä. 1700-luvulta alkaen Pont du Gard alkoi saada enenevää huomiota historiallisena rakenteena ja siitä tuli vähitellen tärkeä matkailukohde. Aluetta on uudistettu useaan otteeseen; viimeisimmän kerran 2000-luvulla, jolloin avattiin uusi kävijäkeskus ja poistettiin sekä sillalta että sen lähimmästä ympäristöstä liikenne ja rakennelmat. Pont du Gard on nykyään yksi Ranskan merkittävimpiä [[turismi\|turistinähtävyyksiä]]: sitä käy vuosittain katsomassa yli miljoona matkailijaa (vuonna 2001 1,4 miljoonaa). {{Clear}} [[Tiedosto:Aqueduct-de-nimes.svg\|thumb\|Roomalaisen akveduktin reitti Euren lähiston lähteistä [[Nîmes]]in [[Castellum]]iin sijoitettuna nykykaikaiselle karttapohjalle. ]] Rivi 19: [[Tiedosto:Pont-du-gard.jpg\|thumb\|250px\|Pont du Gard ylittää Gard-joen]] #Alin kerros: 6 kaarta; pituus 142,35 m, leveys 6,36 m, korkeus 21,87 m #Keskikerros: 11 kaarta; pituus 242,55 m, leveys 4,56 m, korkeus 19,50 m #Ylin kerros: 35 kaarta; pituus 275 m, leveys 3,06 m, korkeus 7,40 m. Kahdessa ensimmäisessä kerroksessa kaarten aukot ovat yhtä korkeat, sillä toisen kerroksen pilarit on paremman vakavuuden saavuttamiseksi asetettu ensimmäisen kerroksen pilareiden keskiakselille. Aukkojen korkeudet vaihtelevat sijainnin mukaan: jokea ylittävät ovat 24, 52 m, niitä seuraavat 19,5 m ja matalimmat ovat 15,5 m korkeita. Ylimmässä kerroksessa kaikkien kaarten korkeus on 4,8 m. Rivi 33: Alimmat pilarit on asennettu suoraan kallioon, joka jää alimman vedenkorkeuden aikana kuiville. Tällä on pyritty estämään eroosio. On mahdollista, että joen pohjaa on ruopattu, ettei vesi tavoittaisi pilareiden perustusta. Mutta roomalaiset tunsivat Gardonin mahtavat vedenkorkeuden vaihtelut ja he ovat siksi varustaneet alimmat pilarit kymmenmetrisillä, kolmion muotoisilla virtaohjaimilla. Vaikka ohjaimet ovat huomiota herättävän korkeita, ne osoittautuivat riittämättömiksi vuoden 1958 tulvassa, joka aiheutti 35 henkilön kuoleman. Vesi ylettyi silloin toisen kerroksen pilareiden juurelle, mutta monumentti kesti lujana, vaikka tämä jättiläismäinen Gardin tulva pyyhkäisi mukaansa useita siltoja, esimerkiksi Remoulins’issa. Ylävirran puolella Gardin silta onkin hiukan kupera, ehkäpä kestääkseen paremmin virtauksen paineen. Varsinainen vesijohto on rakennettu pienemmistä lohkokivistä. Vesikanava on 1,2 m leveä ja 1,85 m korkea ja siinä on 0,85 m paksut tukimuurit. Kanava on peitetty reunasta reunaan ulottuvilla laatoilla, jotka ovat 0,35 m paksuja, 1 m leveitä ja 3,65 m pitkiä. Huomataan myös, että vesijohdon alkuperäinen sisäkorkeus oli noin 1,30 m. Kun siihen päästettiin vesi, se nousi liian korkealle, saattoi jopa ajoittain valua tuuletusaukoista yli ja tämä pakotti rakentajat korottamaan tukimuureja. He käyttivät nykyisin sisäpuolella hyvin näkyviä lohkokiviä, jotka ovat noin 60 cm paksuja. Muurien korotus näkyy hyvin myös ulkopuolelta, sillä siitä syntyi muuriin toinen reunus. == Historia == Rivi 41: Gardin silta oli osa lähes 50 km pitkää akveduktia, joka kuljetti vettä [[Uzès]]in lähtettyviltä <!-----U:ssä sijainneesta, tarkalta sijainniltaan tuntemattomasta lähteestä. KATSO ALEMPAA---->''Nemausukseen''. Tämä roomalainen kaupunki tunnetaan nykyisin nimellä [[Nîmes]]. Pitkään oltiin sitä mieltä, että Pont du Gard oli rakennettu noin vuonna 19 eaa. Uusimmat kaivaukset osoittavat kuitenkin, että Nîmesin akvedukti rakennettiin vasta [[Ensimmäinen vuosisata\|ensimmäisellä vuosisadalla]]. Sitä rakennettaessa on kierretty useita keisari [[Augustus\|Augustuksen]] aikaisia tunneleita. Tämä todistaa, että vesijohto rakennettiin niiden jälkeen. Sen lisäksi veden päätealtaasta Nîmes'issä on löydetty kolikoita, jotka ovat peräisin vasta keisari Claudiuksen ajalta (~~41-54~~41–54). Vesijohto arvellaan rakennetun ~~20 - 40~~20–40 välissä, tai hiukan sen jälkeen. Vedenottopaikka sijaitsi vain 12 m ylelmpänä kuin päättöallas. Roomalaiset ovat tehneet tarkkaan työtä saadakseen veden virtaamaan [[painovoima]]n avulla aina Nîmes’iin asti. Koko akveduktin kallistus on 34 cm kilometriä kohti, eli 1/3000, joka on merkittävä tekninen saavutus. Vesijohto on rakennettu kaarrellen ja se hyödyntää tarkasti maaston muodot. Suorinta reittiä etäisyys Uzèsin ja Nîmes’in välillä on vain 20 kilometriä. Pont du Gard on rakennettu ylittämään Gardonin laakso. Rivi 53: === Rakentaminen === Silta on tehty täysin ilman laastia. Kivet, joista jotkut painavat jopa 6 tonnia, pysyivät paikoillaan rautaisten tankojen avulla. Kiviaines on [[Kalkkikivi\|kalkkikiveä]] ja se on saatu alle kilometrin päässä sijainneista louhoksista. Paadet nostettiin paikoilleen käyttämällä pyörää, jonka sisällä työntekijät kävelivät, luoden näin [[vintturi]]in tarvittavan voiman. Rakennuspaikalle tehtiin monimutkaiset rakennustelineet kannattamaan siltaa rakentamisen aikana. Akveduktin julkisivussa näkyvät edelleen telineiden tuet ja pilareiden päällä esiinpistävät reunat, joihin kiinnitettiin rakenteilla olevia holveja kannatelleen puolipyöreät puurakennelmat. Rakentamisen oletetaan vieneen ~~800 - 1000~~800–1000 miehen työmaalta kolmesta viiteen vuotta. Työnjohtajan nimeä ei tiedetä, mutta hänen on täytynyt olla erityisen lahjakas insinööri. Gardin sillan rakenteessa on omalle ajalleen harvinainen rakenne: jokainen sen suurista [[holvi\|holveista]] muodostuu itse asiassa yhteen liitetyistä pienistä holveista (neljä alemmassa kerroksessa ja kolme toisessa kerroksessa). Tämä sallii kokonaisuuden mukautua ajan mukana välttämättä tuleviin pieniin muutoksiin ja painumiin. Yhdistettynä perustamis- ja rakennustyön erinomaiseen laatuun. juuri tämä ominaisuus on auttanut Gardin siltaa vastustamaan ikää. Tätä holvin jakamista itsenäisiin renkaisiin ei tavata muualla kuin [[Narbonne]]n seudulla. Samaa rakennetta edustavat roomalaiset sillat Sommières’n, Boisseronin, Ambrussumin, Nages’in ja Solorgues’in kaupungeissa. Rivi 61: Kolmannessa kerroksessa sijaitsevaan vesijohtoon on rakennettu lattia laastista ja pienistä kivistä sekä tukiseinät lohkokivistä. Sen tiiviyden takasi toinen laastikerros, joka on väriltään punertavaa (tiivistyslaasti tai putkilaasti). Vesijohto oli juuri sopivan kokoinen, niin että ihminen mahtui tekemään huoltotyön. Tätä rakennustapaa voidaan verrata vuosisatoja myöhemmin rakennettujen [[katedraali\| katedraalien]] tekniikkaan. Yhä edelleen voidaan nähdä yksittäisten kivien paikan osoittaneita merkkejä, esimerkiksi "FRS II" (frons sinistra II), eli "vasen julkisivu 2". === Vähittäinen tuhoutuminen === Rivi 69: Näihin aikoihin sattui samanaikaisesti useita asioita, jotka vaikuttivat akveduktin tarpeellisuuteen. Rooman valtakunnan keskushallinto rappeutui ja reuna-alueet jäivät alttiiksi germaaniheimojen hyökkäyksille. 400-luvulla Nîmes oli [[Gootit\|visigoottien]] käsissä, Uzès taas joutui kauhua kylväneiden [[Frankit\|frankkien]] haltuun. Nîmes’in väkiluku väheni muutamaan tuhanteen asukkaaseen, eikä akveduktin tuomaa vettä enää tarvittu, sillä oma lähde riitti kattamaan tarpeet. Nîmes tyytyi vuosisatoja pohja- ja sadeveteen, kaivoihin ja vesisäiliöihin, sillä vasta 1800-luvun lopulla kaupunkiin alettiin johtaa vettä suoraan Rhône-joesta. Vaikka maahantunkeutujat kylvivät sekasortoa, he eivät näytä tuhonneen akveduktia. Päinvastoin, vesijohto kärsi muista syistä. Yksi tärkeä syy olivat varmasti vesikanavan pohjan paikoin jopa 50 cm paksut kalkkisaostumat, jotka vähensivät virtausta huomattavasti. Vaikka Euren lähteen vesi tunnetaan huomattavan puhtaaksi, se kulkeutuu lähteeseen [[Kalkkikivi\|kalkkiperäisestä]] maastosta. Luonnonolot ovat koetelleet suuresti akveduktia. Jotkin palat ovat täydellisesti sortuneet, erityisesti [[Vers]]’in ja Pont du Gardin välillä. Syynä eivät ole luonnonmullistukset, vaikka vuoden 145 maanjäristys onkin voinut vaikuttaa merkittävästi akveduktin perustuksiin. Pikemminkin tuhon syynä ovat maan pintakerrosten liikahtelu, kasvillisuus, puiden juuret, eroosio ja kosteus, jotka ovat ajan myötä vahingoittaneet vesijohtoa peruuttamattomalla tavalla. Rivi 75: Myös ihmiset ovat vaurioittaneet akveduktia. Aluksi sitä suojeltiin ja sitä huollettiin säännöllisesti. Sen ympärillä oli eräänlainen rajavyöhyke, jonne kukaan ei voinut mennä. Mahdollisia rikkojia rankaistiin ankarasti (100 000 [[sestertius]]ta veden turmelemisesta tai sen kulun estämisestä, kuten roomalainen sotilas ja kirjailija [[Sextus Julius Frontinus]] kertoo). Voidaan ajatella, että Rooman valtakunnan sortuessa akveduktia ei enää huollettu eikä valvottu. Itse asiassa 200-luvulta alkaen hylättiin vähitellen monia yleisiä rakennuksia. Erimerkiksi [[Via Domitia]]a, joka liittää Italian Iberian niemimaahan, rakennettiin viimeksi vuonna 365. Yksityishenkilöt alkoivat 200-luvulla jakaa akveduktin vettä omiin tarkoituksiinsa. Kun Nîmes’in väkiluku oli romahtanut ja vesijohto oli käyttökelvoton, alueen ihmiset käyttivät [[800-luku\|800-luvulla]] osaa rakennelman kivistä omiin tarkoituksiinsa. Vuosina 1150–1200 akveduktia purettiin järjestelmällisesti, kun maahan rakennettiin paljon uusia rakennuksia.<!--luostareita ja muita uskonnollisia rakennuksia. (Lähdemerkintä puuttuu)--->Pont du Gard on kuitenkin säilynyt melko koskemattomana. Rivi 81: Siltaa on ilmeisesti käytetty kulkureittinä lähes aina. Tästä on kirjoittanut jo yli sata vuotta sitten Emile Espérandieu, joka kirjoitti ensimmäisen kokoomateoksen Nîmesin akveduktista. Alun perin Gardin silta rakennettiin ainoastaan kannattelemaan Uzèsistä Nîmes’iin kulkevaa vesijohtoa. Kuitenkin, varmaan jo alusta alkaen, kulkijat käyttivät sitä ylittääkseen Gardon-joen. Tiedetään kuitenkin myös, että joki voitiin ylittää täällä myös lossilla. Vuonna 1295 sillan käyttämisestä joutui maksamaan tullin, jonka sääti Uzèsin herra, [[Filip IV (Ranska)\|Filip IV Kaunis]]. Siltaa on varmaankin käytetty runsaasti, sillä kulkumaksua kannettiin niin kauppatavaran kuljettamisesta kuin jalankulkijoista. [[Jean Poldo d'Albenas]]in piirros vuodelta 1557 näyttää, kuinka toisen kerroksen kaaret olivat jo hevosvaljakon mentävillä lovilla. === Huolto- ja korjaustyöt, maailmanperintökohteen restaurointi === Rivi 108: C.I.D.S.Comité Intercommunal de Défense du Site du Pont du Gard [http://www.pontdugard.free.fr/] Teksti useilla kielillä. Structurae [http://fr.structurae.de/structures/data/index.cfm?id=s0000256] Cyberarchi: Le site du Pont du Gard : un aménagement réussi, en toute discrétion [http://www.cyberarchi.com/actus&dossiers/ouvrage-d-art/index.php?dossier=70&article=2818] Nemausensis: Le pont duGard. Histoire et secrets de construction. [http://www.nimausensis.com/Gard/AqueducRomain.htm] *Michel Rojo: Le Pont du Gard et l'aqueduc romain de Nîmes [http://www.ils.fr/candi/PdG/presentation.html]

Ero sivun ”Pont du Gard” versioiden välillä