Ero sivun ”Tenochtitlán” versioiden välillä

Kaupungissa oli useita palatseja. Niistä suurin oli hallitsijan palatsi, joka oli pinta-alaltaan neljä hehtaaria. Palatsissa oli hallitsijan asunnon lisäksi hallinnon toimitilat, elintarvike- ja vaatevarastot, vankilat sekä saleja, pihoja ja puutarhoja.<ref name="kero-90" /> Jokainen hallitsija rakennutti itselleen oman palatsinsa.<ref>Smith 1996, s. 200.</ref>

 

 

Tenochtitlánin ympärillä lännessä, etelässä ja idässä oli laajat ''[[chinampa]]''-viljelmät, jotka oli perustettu järveen rakennetuille keinosaarille.<ref>Smith 1996, s. 198–199.</ref><ref name="GAME">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tenochtitlanfacts.com | Nimeke =About Tenochtitlán | Selite = | Julkaisu = Tenochtitlán | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =20.1.2013 | Kieli = }}</ref>

 

==Historia==

Tenochtitlán oli Meksikon laaksoon vaeltaneiden [[Asteekit|asteekkien]] viimeiseksi rakentama kaupunkikeskus. Asteekkiheimo mexicat alkoivat rakentaa Tenochtitlánia paikalle, jossa he olivat legendan mukaan nähneet kotkan istuvan kaktuksella merkkinä jumala Huitzilopochtlilta. Nimi Tenochtitlán merkitseekin 'kaktushedelmäpaikka', ja sitä kuvaava kirjoitusmerkki on kuva kivellä kasvavasta nopal-kaktuksesta. Paikalle pystytetty, kaupungin ensimmäinen rakennus oli Huitzilopochtlin pyhäkkö. Se laajennettiin pian kivipyramidiksi, josta tuli myöhemmin kaupungin päätemppeli.<ref>Smith 1996, s. 45, 196–197.</ref> Kaupungin ympäristön hedelmällisiltä soilta väestö sai ruokaa jo ennen kuin ''chinampa''-viljelmät saatiin tuottamaan. Asteekit rakensivat penkereitä ja kanaaleja pitämään järven pohjoisemman osan suolaveden pois viljelmiltä. Kaupunkilaiset alkoivat käydä kauppaa laakson muihin kaupunkeihin kanooteilla ja veneillä. He vaihtoivat suolta saamiaan ruokatarvikkeita rakennustarvikkeisiin. Kaupungin sijainti järven keskellä suojasi heitä myös hyökkäyksiltä. Tenochtitlán alkoikin nopeasti kasvaa, ja mexicoista tuli pian tasa-arvoisia alueen muiden heimojen kanssa.<ref>Smith 1996, s. 45–46.</ref>

 

 

Espanjalaiset konkistadorit [[Hernán Cortés]]in johdolla saapuivat kaupunkiin vuonna 1519. [[Espanjalaisten Meksikon valloitus|He saartoivat ja valloittivat kaupungin]] lopulta vuonna 1521 intiaaniliittolaistensa avulla. Ankarien taistelujen jälkeen asteekkien päällikkö antautui.<ref name="EBTENO">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/379415/Mexico-City/16417/The-razing-of-Tenochtitlan-and-the-emergence-of-Mexico-City The razing of Tenochtitlán and the emergence of Mexico City] Encyclopedia Britannica</ref> Espanjalaiset hävittivät suuren osan kaupungista. Vähitellen kaupungin ja Texcocojärven paikalle rakennettiin Méxicon kaupunki.<ref>Kero 1986, s. 94.</ref>