Ero sivun ”Kalifornian intiaanit” versioiden välillä

Kaliforniassa asui ennen eurooppalaisten tuloa eri arvioiden mukaan 115&nbsp;000-350000–350&nbsp;000 intiaania<ref name="Stuirt130" /><ref name="Vk298">Virrankoski 1994, s 298</ref>. Monesti esitetään arvioita 150&nbsp;000-200000–200&nbsp;000 henkeä<ref name="Lips115" />. Korkeimmat arviot vuoden 1500 intiaaniväkiluvusta liikkuvat noin 3-53–5 miljoonassa<ref name="Andersson_Henriksson_2010_40">Andersson & Henriksson, s 40</ref>.

Alueen asutus hyvin oli joka tapauksessa tiheää kun sitä vertaa esim esikolumbiaaniseen preeriaan ja havumetsiin. Asukastiheys oli silti melko pieni, korkeamman arvion mukaan vain noin 1,2 intiaania neliökilometrillä<ref name="Stuirt130" />. Kalifornian intiaanien väentiheys oli nykyisten Yhdysvaltain, Alaskan ja Kanadan suurin niin laajalla alueella<ref name="Pritzker112">Pritzker 112</ref>. Kansoja asui 21, joissa 113 kieltä/murretta. 21 kansan alaryhmiä, heimoja ja sukuja oli 250<ref>Ensimmäinen Amerikkalainen, C.W.Ceram, s 232</ref>. Heimoja oli 40 - 5040–50. Erään arvion mukaan Kaliforniassa oli 500 erillistä "pienheimoa", kussakin 50-50050–500 jäsentä<ref name="Pritzker112" />. Yhteiskunnan perusyksikössä perheessä oli keskimäärin 5,5 henkeä. Muilla yhteisöillä oli merkitystä. Esimerkiksi kuuluisan "viimeisen villin Kalifornian intiaanin" [[Ishi|Ishin]] kansa oli [[yanat]], joka jakaantui 4 ryhmään, joista [[Ishi]]n ryhmä oli [[yahit]]<ref>Ceram, s 232</ref>.

Kaliforniaa kohtasi eurooppalaisten saapuessa todellinen väestökato, kun intiaaneja kuoli sairauksiin, nälkään ja valkoisten surmaamina. Keskimääräinen väestöarvio vuodelle 1770 on 200&nbsp;000 henkeä, 1845 saattoi Kaliforniassa olla vielä jäljellä 80&nbsp;000-90000–90&nbsp;000 intiaania. Vuonna 1880 Kalifornian intiaaneja oli jäljellä arviolta 20&nbsp;000. Jos nämä arviot pitäisivät paikkansa, yksistään [[Kalifornian kultaryntäys|Kalifornian kultaryntäykseen]] liittynyt muuttoaalto tuhosi 75-8075–80 % seudun intiaaneista<ref name="Vk298">Virrankoski 1994, s 298 </ref>. 1970-luvulla Kaliforniassa oli 100000100 000 siellä asuneiden ja muualta muuttaneiden intiaanien jälkeläistä, joista heimoihin kuuluneita 1600016 000<ref name="Vk298" />.

Kaliforniassa asui ihmisiä viimeistään noin 1100011 000 [[radiohiiliajoitus|radiohiilivuotta]] sitten, jolloin viimeistään [[paleointiaanit]] varmasti saapuivat sinne. Joitain alueen asutuksia on väitetty hyvin vanhoiksi, jopa 19000-5000019 000–50 000 vuoden ikäisiksi<ref>lein, Barry T. Reference Encyclopedia of the American Indian. 7th ed. West Nyack, NY: Todd Publications, 1995.</ref><ref>[http://infodome.sdsu.edu/research/guides/calindians/calind.shtml California Indians]</ref>. Nämä ajoitukset ja löydökset ovat arkeologian parissa [[esi-Clovisin kulttuuri|hyvin kiistanalaisia]]. Mikäli teoria siitä että paleointiaanit siirtyivät Amerikkaan pitkin [[Viime jääkauden päättyminen|jääkauden lopuilla]] jäätöntä Kanadan ja Alaskan rannikkoa ovat oikeita, Kalifornia saattoi olla vanhimpia Yhdysvaltain alueella asutettuja alueita. Varhaiset paleointiaanit olivat lähinnä suurriistan metsästäjiä. Noin 9000-80009000–8000<ref name="Andersson47">Andersson 2010, s 47</ref> eaa alkoi elämäntapa jota luonnehti enemmän siementen [[keräilykulttuuri|keruu]]. Tämä lienee johtunut siitä, että metsästys ja/tai ilmastonmuutokset olivat hävittäneet useimmat suuret riistaeläimet. Monet Kalifornian varhaiset asuinpaikat ovat veden alla, koska vesi nousi jääkauden jälkeen [[holoseeni|holoseenin]] alussa. Tämä niin sanottu [[Pohjois-Amerikan arkaaiset kulttuurit|arkaainen vaihe]] kesti Kaliforniassa tuhansia vuosia. Myöhäisellä arkaaisella kaudella noin 4000/3000<ref name="Andersson47" />-2000 eaa syntyi alueelle selvästi tunnistettavia erilaisia paikalliskulttuureja<ref>[http://infodome.sdsu.edu/research/guides/calindians/calind.shtml]</ref>. Arkaaista kautta luonnehtivat kuoppatalot ja jauhinkivet ''metetes'' ja '' manos''<ref name="Fagan_1995_227">''Ancient North America'', Brian M. Fagan, 1995, ''ISBN 0-500-27817-2'', s 227</ref>.

Arkaainen kausi jaetaan täällä monesti kausiin joita merkitään lyhenteillä Ex, Ey ja Ez jotka päättyivät kukin 4450 eaa, 2350 eaa ja 1350 eaa<ref name="Fagan_1995_226">Fagan 1995, s 226</ref>. Santa Barbaran salmessa oli runsaasti väkeä 6000 eaa, mutta väkiluku putosi vuosien 5000-35005000–3500 eaa välillä, harvaväkistä oli varsinkin 4000-35004000–3500 eaa<ref name="Fagan_1995_228">Fagan 1995, s 228</ref>. Tämä lienee liittynyt osin meren ja ilmaston muutoksiin, jotka vaikuttivat kalasaaliiseen ja syötäväksi kelpaaviin maakasveihin ja eläimiin. Merenpinnan nousu noin 5800-4000 eaa vähensi siemenrikasta rannikkotasankoa. Toisaalta meri oli tuolloin lämmin ja kaloille epäsuotuisa<ref name="Fagan_1995_229">Fagan 1995, s 229</ref>. Noin 5800 eaa ilmestyi rannikolle metsän sijaan avoimempi kasvillisuus<ref name="Fagan_1995_229">Fagan 1995, s 229</ref>. 4000 eaa meri oli viilentynyt, mutta maalla oli yhä kuumaa ja kuivaa<ref name="Fagan_1995_228">Fagan 1995, s 228</ref>. Väestö kasvoi nopeasti Ey- ja Ez-kausina<ref name="Fagan_1995_229">Fagan 1995, s 229</ref>.

Erään näkemyksen mukaan jo Kalifornian nykyiset suuret kieliryhmät hoka, penuti, yuki ja uto-asteekit olisivat olleet suunnilleen myöhemmillä paikoillaan jo 2000-02000–0 eaa<ref name="Fagan_1995_244">Fagan 1995, s 244</ref>, esim. Panuti Pohjois-Kalifornian itäisessä sisämassa ja jokilaakson ytimessä ja uto-asteekki Etelä-Kaliforniassa sekä erui hokan -ryhmät hajallaan eri puolilla Kaliforniaa<ref name="Fagan_1995_244">Fagan 1995, s 244</ref>.

Espanjalaiset perustivat Kaliforniaan lähetysasemia 1769-18231769–1823<ref name="Vk297">Virrankoski 1994, s 297</ref>, ja osa intiaaneista muutti näiden tuottamien vanhasta maailmasta tuotujen appelsiinien, persikoiden ym. runsaan ravinnon houkuttelemana lähetysasemien lähelle, mutta joutuivat sinne maaorjuuteen<ref name="Lips115" />. Intiaaneja siirrettiin rannikolta ja läheiseltä sisämaan alueelta pakolla lähetysasemille yleensä armeijan avulla pakkokäännytettäväksi, vaikka intiaanit eivät ymmärtäneet espanjankielistä jumalanpalvelusta, joka heille suotiin ainoaksi hengelliseksi evääksi. Jossain määrin espanjalaiset käyttivät väkivaltaa, mutta olivat kapinoiden johtajiakin kohtaan melko lempeitä. Espanjalaiset vainoisivat julmasti jäljelle jääneitä villejä intiaaneja. Espanjalaisten intiaaneihin kohdistaman 65 vuotta kestäneen pakkovallan aikana kuoli arviolta 62&nbsp;000 intiaaneja, syntyi 20&nbsp;000 ja 21 lähetysasemaan koottiin 20&nbsp;000 intiaania<ref name="Lips118">Lips s 118</ref>. Jäljelle jääneet lähetysasemaintiaanit elivät raskaasta käsityö- ja, puutarha- ja peltotyötaakasta huolimatta melko hyvin, mutta heistä oli tullut täysin espanjalaisita riippuvaisia orjia<ref name="Vk297"> </ref>. Vuosina 1832-18331832–1833 Hudsonin lahden kauppakomppanian retki toi Kaliforniaan tauteja<!-- smallpox influenza mesales-->, jotka tappoivat arkeologisten löytöjen mukaan puolet alueen intiaaneista{{Lähde}}. Näin ollen 1830-18331830–1833 influenssa aiheutti suurta väestökatoa. Espanjalaiset lakkauttivat lähetysasemansa 1834-18361834–1836. Asemien 1500015 000 intiaania sai puolet viljelyalasta. Mutta suurin osa näistä kuoli, kun eivät osanneet hoitaa viljelyasioita espanjalaisten tapaan. Intiaanit eivät myöskään osanneet hankkia luonnosta ravintoa perinteisellä tavalla, ja niinpä he kuolivat tauteihin, nälkään ja valkoisten tarkoituksilla tekemiin murhiin<ref name="Lips118"> </ref>. Valkoiset veivät intiaanien omaisuutta jea ottivat heitä orjiksi<ref name="Vk297"> </ref>.

Nälkäiset intiaanit hyökkäilivät vankkurikaravaanien kimppuun ja ryöstivät karjatiloja. Valkoiset tappoivat vuosina 1862-18671862–1867 3000-40003000–4000 intiaania, myös naiset ja lapset tuoden Kaliforniaan siellä aiemmin tuntemattoman päänahan nylyn.

Valkoisten tuomiin tauteihin ja 1800-luvun intiaanisodissa intiaanien määrä väheni nopeasti jolloin vuosina 1880-19001880–1900 saavutettiin Kalifornian intiaaniväestön aallonpohja eli 20000-2500020 000–25 000 henkeä. Eräät arviot väittävät vähenemisen olleen vieläkin rajumpaa. Näiden tietojen mukaan Kaliforniassa oli kultakuumeen alun aikoina noin 100&nbsp;000 intiaania, heitä oli vuonnna 1890 vain 1700017 000<ref name="Lips118" />.

SuuurinSuurin osa Kalifornian intiaaneista kuului penuti-, hokan- ja uto-asteekkiryhmiin, lisäksi oli pienempiä kielikuntia mm algonkin, athabasca, yuki<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.parks.ca.gov/?page_id=23545 | Nimeke =California Indians Root Languages and Tribal Groups | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =14.5.2011 | Kieli = }}</ref> sekä isolaattikieliä mm. chimariko, esselen, and karuk.