Ero sivun ”Vaara-Suomi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
vähä kaikkea |
p Käyttäjän 178.16.185.149 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Ejs-80 tekemään versioon. |
||
Rivi 1:
{{lähteetön}}
jone[[Luokka:Suomen maantiede]]▼
'''Vaara-Suomi''' on [[Ylä-Savon seutukunta|Ylä-Savon]], [[Koillis-Savon seutukunta|Koillis-Savon]], [[Pohjois-Karjala]]n, [[Kainuu]]n ja [[Koillismaa]]n alueista muodostunut alue Itä-Suomessa. Nimensä tienoo on saanut alueen [[vaara]]seudun mukaan. [[Kuusamo]]sta [[Ilomantsi]]in ulottuva alue on [[suo|soiden]], vaarojen ja erämaavesistöjen luonnehtimaa karua maisemaa. Savon puolella vaara-alue alkaa [[Nilsiä]]n korkeudelta, jonka suurimpiin vaaroihin lukeutuu myös [[Tahkovuori|Tahko]]. Alueella käy vuosittain noin miljoona turistia. Harvaan asutun seudun tärkeimmäksi elinkeinoksi onkin pikkuhiljaa nousemassa matkailu.
Eteläisessä Vaara-Suomessa on [[Järvi-Suomi|Järvi-Suomen]] maisemia vesistöineen, ja pohjoisessa on jo melkein tunturin korkuisia vaaroja, kuten [[Ruka]]tunturi, joka on nimestään huolimatta tieteellisesti luokiteltu vaaraksi. Alue on vaarojen muodostamaa ylänköä. Talvet ovat runsaslumisia: vuodessa satavasta vedestä noin puolet tulee lumena. Alueella on usein [[tykky]]lunta, ilman kosteudesta johtuen puihin kiteytynyttä lunta. Vaara-Suomesta poikittainen keskiosa kuuluu [[Maanselkä (vedenjakajaseutu)|Maanselän]] vedenjakajaseutuun.
Vaara-Suomen erikoisuus on se, että vaarojen rinteillä on ravinteikkaampi maaperä kuin alavilla mailla. Tämä johtuu siitä, että korkealla olevan ns. vedenkoskemattoman maan ravinteet ovat säilyneet vaarojen rinteillä, ja alavat maat ovat menettäneet ravinteita vesien huuhtomina maailman meriin, kuten esimerkiksi [[jääkausi|jääkauden]] ajan [[Yoldiameri|Yoldiamereen]]. Maaperän ravinteikkuuden takia Vaara-Suomessa on etenkin Kainuun alueilla lehtoja. Lehdot ovat kuitenkin yksittäistapauksia, enimmäkseen niukkaravinteisen kallioperän takia maapeite ja kasvillisuus on niukkaa.
[[Kuva:tienraivaajia Karjalassa.jpg|thumb|left|250px|Maaperän kivikkoisuus on ollut haaste monissa töissä. Pekka Halonen: ''Tienraivaajia Karjalassa'' (1900)]]
[[Kuva:Hjortron.png|thumb|left|250px|Lakka on tyypillinen Vaara-Suomen soiden kasvi]]
Vaarojen laet ovat yleensä havumetsiä, karuudestaan huolimatta kuitenkin tiheitä verrattuna esimerkiksi Lapin metsiin. Vaarojen välissä on usein soita. Vaara-Suomi onkin Järvi-Suomen ohella maan metsäisintä aluetta. Metsäkasvillisuus on lajistollisesti melko köyhää, tyypillisimmät lajit ovat puolukka ja mustikka. Soiden kasvillisuus on metsiä monimuotoisempaa, ja niiden kasveja ovat esimerkiksi [[suomuurain]] eli lakka ja karpalo. Jäkälää ja marjoja kerätään soilta ulkomaan vientiin ja kotimaisille ostajille.
Ihmisiä karttavia ja itäisiä eläinlajeja on runsaasti, esimerkiksi [[metsäpeura]]a, [[liito-orava]]a, [[sopuli|metsäsopulia]] ja idänpäästäistä. Suurpetoja ([[karhu]]ja, [[susi]]a, [[ahma|ahmoja]] ja [[ilves|ilveksiä]]) on paljon. Vanhojen ikimetsien linnuista voi tavata Suomessa harvinaiset [[pikkusieppo|pikkusiepon]], [[lapinpöllö]]n ja [[valkoselkätikka|valkoselkätikan]]. Yleisempiä pesiviä lajeja ovat muun muassa [[mehiläishaukka]], [[jänkäsirriäinen]] ja [[punavarpunen]]. Talvilintuja on parisenkymmentä lajia.
Vaara-Suomen alueen [[kallioperä]] on hyvin suureksi osaksi [[graniitti]]gneissiä. Suomen vanhin (3,1–2,6 miljardia vuotta vanha) kallioperä on juuri Vaara-Suomen alueella. Vaarat kertovat muinaisista vuoristoista ja [[eroosio]]n aikaansaannoksista. Vaarajonon säilyminen ympäristöään 200–250 metriä korkeampana vaatii kovaa ainetta, joka kestää eroosion kulutustyön. Yleensä vaarat ovatkin kovaa [[kvartsiitti]]a. [[Koli|Ukko-Koli]]n kvartsiittipatja on satoja metrejä paksu ja väriltään puhtaan valkoista. Kvartsiittipatjasta löytyy kyaniitti-mineraalia, jonka syntyminen on mahdollista ainoastaan noin 10 kilometrin syvyydessä paineen ja lämmön vaikutuksesta. Vaara-Suomessa on siis yli miljardi vuotta sitten ollut [[Himalaja]]n korkuinen vuoristo, [[Karelidit]].
Jääkauden ajalta maisemassa on yhä näkyvissä [[hiidenkirnu]]ja ja drumliineja. Pitkittäisharjuja on näkyvissä luoteesta kaakkoon ja lännestä itään kulkevina ketjuina, muun muassa [[Pielinen|Pielisen]] yli kulkeva harjujakso. Jääkauden seurauksena syntynyt [[moreeni]] peittää kallioperää, ja tekee maaperästä monin paikoin kivikkoisen ja epätasaisen, vaikeasti muokattavan, mutta ei silti estä puustoa saamasta riittävästi ravinteita kivien välistä, ja siten kehittymästä tiheäksi. Kivisyys on erityisesti itä-suomalaisten maanviljelijöiden ja metsänraivaajien harmi.
== Vaara-Suomi luonnontieteellisenä maakuntana ==
Suomen [[Suomen maisemamaakunnat|maisemamaakuntajaossa]] Vaara-Suomi jakautuu jotakuinkin kahtia: ''Vaara-Karjalaan'', johon kuuluu suuri osa Pohjois-Karjalaa, sekä ''Kainuun ja Kuusamon vaaramaahan'', johon kuuluu pääosa Kainuusta ja Koillismaasta. Lisäksi [[Oulujärvi]] ympäristöineen muodostaa tässä jaottelussa oman erillisen ''Oulujärven seudun''. Tosin Oulujärveä ympäristöineen ei aina muutoinkaan lasketa varsinaisesti Vaara-Suomeen kuuluvaksi.
==Aiheesta muualla==
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=165718&lan=FI Ympäristöministeriö: maisemamaakunnat]
{{Metatieto}}
[[Luokka:Ylängöt]]
| |||