Ero sivun ”Kartonki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisää alan oppikirjasta |
|||
Rivi 8:
*Erikoiskartongit ([[hylsykartonki]], [[tapettipohjapaperi]], sekä muut [[erikoiskartongit]])
Ulkopakkauskartongit eli [[aaltopahvi]]t valmistetaan kahdesta osasta: pinnan ''lainerista'' ja pintojen väliin tulevasta aallotetusta osasta, ''flutingista'' eli aallotuskartongista. Laineri voi olla valkaistua, valkaisematonta tai uusiokuitua.<ref>Seppälä ym. 2000, s. 56–57.</ref>
== Kartongin ominaisuudet ==
Valmiin kartonkipakkauksen on oltava riittävän kestävä jotta se kestää täytön, kuljetuksen ja käsittelyn rikkoutumatta. Tästä syystä kartongin on oltava riittävän jäykkää. Painettavaksi tarkoitetulta kartongilta edellytetään yleensä myös mahdollisimman korkeaa vaaleutta ja sisäistä lujuutta. Tärkeitä ominaisuuksia ovat myös kartongin pinnan sileys, [[kiilto]] ja absorptio-ominaisuudet.<ref>Seppälä ym. 2000, s. 56–57.</ref>
== Kartongin käyttö pakkauksissa ==
Kartonkia käytetään pääasiassa [[pakkaus]]tarkoituksiin. Lisäksi kartongista voidaan valmistaa kortteja, kirjan kansia tai laminaatteja. Kartonkia voidaan jatkojalostaa, jolloin sen ominaisuuksia parannetaan esimerkiksi [[Lakka (pintakäsittelyaine)|lakkaamalla]], [[Laminointi (paperinjalostus)|laminoimalla]] tai päällystämällä. Näin saavutetaan esimerkiksi paremmat tiiveysominaisuudet tai parempi lämmön kesto. Tavallisin jatkojalostustapa on kuitenkin kartongin painaminen. Painamisen jälkeen kartonki muotoillaan pakkaukseksi [[Nuuttaus|nuuttauksen]], [[Stanssaus|stanssauksen]] ja [[liima]]uksen avulla.<ref>Seppälä ym. 2000, s. 56–57.</ref>
==Kartongin käyttö rakentamisessa==
Rakentamisessa kartonkeja käytetään muun muassa rakennusaikaisiin suojauksiin sekä [[ilmansulku]]na. Tyypillisesti rakennuskartonki on yksikerroksinen. Lisäksi käytetään kaksikerroksisia, joko [[bitumi]]raidoilla tai [[PVC]]-ruiskutuksella yhteen [[Laminointi (paperinjalostus)|laminoituja]] kartonkeja. Bitumilaminoiduissa kartongeissa voi olla lujuutta parantamassa [[lasikuitu]]verkko.
Bitumikartonkien eli ”tervapaperien” käyttö käytännössä loppui vuosituhannen vaihteessa johtuen bitumin soveltumattomuudesta kierrätettäväksi.<ref>Seppälä ym. 2000, s. 62.</ref>
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Seppälä, Markku J. (toim.); Grönstrand, Joel; Karhuketo, Hannu; Törn, Tage | Nimeke =Kemiallinen metsäteollisuus III: Paperin ja kartongin jalostus | Vuosi = 2000 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Opetushallitus | Isbn = 952-13-0606-8 | Viitattu = 29.11.2014 }}
{{Viitteet}}
[[Luokka:Kartonkilaadut]]
| |||