Ero sivun ”Lotta Svärd” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
vastaamatta poistettu lähdepyyntö takaisin, lähteetöntä arvailua pois |
|||
Rivi 186:
Suomessa suhtauduttiin Lotta Svärd -järjestöön kielteisesti vuosikymmeniä, mikä näkyi esimerkiksi kirjallisuudessa, kuten [[Väinö Linna]]n vuonna 1954 julkaistussa ''[[Tuntematon sotilas]]'' -romaanissa ja [[Paavo Rintala]]n 1963 julkaistussa ''[[Sissiluutnantti]]''-kirjassa, jotka esittivät lotat kielteisessä valossa.<ref>Kinnunen 2005, s. 26</ref><ref>Kinnunen, Kiitetyt ja parjatut, s. 121-123</ref> Lotta Svärdin jäsenet olivat sitoutuneet puolustamaan kristillis-siveellisiä arvoja, ja lottien esittäminen lottaihanteensa pettäneinä seksuaalisina naisina loukkasi heitä syvästi.<ref>Kinnunen 2005, s. 26</ref>
1960-70-luvulla vasemmistolaisessa kulttuurielämässä arvosteltiin sotaveteraaneja ja lottia kovin sanoin. Sotaveteraanit nähtiin hyökkääjinä ja lotat fasisteina. Vuonna 1969 [[Eino S. Repo|Eino S. Revon]]
Ohjelmaneuvoston puheenjohtaja, SKDL:n edustaja [[Toivo Pohjonen]] sanoi Lotta-Svärdiä erittäin taantumukselliseksi ja neuvostovastaiseksi järjestöksi ja hän piti ohjelman esittämistä tarpeettomana. Sdp:n edustaja tutkimussihteeri [[Paavo Lipponen]] piti Lotta-Svärd järjestöä puolifasistisena järjestönä, mutta oli valmis hyväksymään ohjelman, mikäli se esitettäisiin tarpeeksi kriittisellä tavalla.<ref>Kinnunen, Kiitetyt ja parjatut, s. 158-162</ref>
| |||