Ero sivun ”Sijoittaminen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Viitteet |
|||
Rivi 69:
Verotuksessa keskeistä on erottaa velkapääoma ja korkosuoritus toisistaan. Velkapääomasta saatu voitto tai tappio on luovutusvoittojen ja -tappioiden säännöksien alaista. Korko-osa on joko korkotulon lähdeverosta annetun lain (KLähdeVL) eli [[Lähdeverolaki|lähdeverolain]] mukaan tai [[Tuloverolaki|tuloverolain]] (TVL:n) mukaisena pääomatulona. Lähdeverolakia voi soveltaa vain Suomessa yleisesti verovelvollisten [[Luonnollinen henkilö|luonnollisten henkilöiden]] ja [[Kuolinpesä|kuolinpesien]] osalta kotimaasta saatuihin korkotuloihin. Edellytyksenä on myös että joukkovelkakirjalaina on tarkoitettu yleisön merkittäväksi. Lähdeveroa ei peritä, jos lainasta ei ole laadittava esitettä arvopaperilainsäädännön mukaan. Tämä on tilanne yleensä instituutiosijoittajiin kohdistetuissa tarjouksissa, joissa arvopapereita tarjotaan yksinomaan kokeneille sijoittajille tai alle 150 sijoittajalle kutakin ETA-valtiota kohden. Myös tilanteessa jossa [[arvopaperi|arvopaperia]] hankitaan vähintään 100 000 eurolla sijoittajaa kohden, ei lähdeveroa peritä. [[Lähdeverotus]] ei tule sovellettavaksi, vaikka edellä mainituissa tilanteissa tarjottaisiin lainaa Finanssivalvonnan tai muun vastaavan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän esitteen alla.<ref name=":0" />
Jos lainan laskee yleisön merkittäväksi liikkeelle [[Suomi|Suomen valtio]], [[Suomen Pankki]], [[Suomen kunnat|suomalainen kunta]] tai [[kuntayhtymä]] tai josta edellä mainitut ovat antaneet omavelkaisen takauksen sovelletaan lähdeverolakia myös joukkovelkakirjalainalle maksettuun korkoon. Tällaisissa tapauksissa ei ole velvoitetta antaa esitettä.<ref name=":0" />
Jos joukkovelkakirjalainan korkotulosta on peritty lähdeverolain mukainen lähdevero, korkotulo ei ole veronalaista tuloa tuloverotuksessa. Lähdevero on lopullinen vero. Lähdeveronalaisesta tulosta ei saa tehdä mitään vähennyksiä. Tällä on merkitystä tehtäessä sijoituksia velkarahalla.<ref name=":0" />
Joukkovelkakirjalainan pääoman osalta sovelletaan luovutusvoiton ja -tappion verotusta koskevia sääntöjä. Jos luovutushinta on suurempi kuin joukkovelkakirjalainan hankintameno ja kulut, sijoittajalle on syntynyt luovutuksesta voittoa. Hankintamenoon luetaan oikeuskäytännön mukaan pääomasta maksetun hinnan ohella muut hankinnasta välittömästi johtuneet menot, kuten merkintä- ja välityspalkkio. Myös arvonnousun vuoksi jälkimarkkinoilla maksettu ylihinta on katsottu oikeuskäytännössä osaksi joukkovelkakirjalainan hankintamenoa. Yleiseen liikkeeseen laskettua vaihdantakelpoista joukkovelkakirjalainaa voidaan pitää tuloverotuksessa arvopaperina. Tällä on merkitystä tappion verovähennyskelpoisuuden suhteen.<ref name=":0" />
Jälkimarkkinahyvitys on myyjälle viimeisestä koronmaksupäivästä myyntipäivään mennessä kertynyt korko. Jälkimarkkinahyvitystä ei pidetä ostajan hankintamenon osana, vaan se vähennetään pääomatulojen hankkimisesta aiheutuneena menona. Myyjän saama jälkimarkkinahyvitys on vastaavasti pääomatuloa.<ref name=":0" />
Veronalaista pääomatuloa on yleisesti kaikesta omaisuudesta saadut luovutusvoitot. Luovutustappioiden vähennyskelpoisuudesta on erillinen lainkohta. Näitä sovelletaan myös joukkovelkakirjalainoista saatuihin luovutusvoittoihin ja syntyneisiin luovutustappioihin.<ref name=":0" />
== Asunnot ja kiinteistöt ==
Yksityishenkilön asunnoista tai kiinteistöistä saama [[vuokratulo]] on lähes poikkeuksetta pääomatuloa. Pääomatulojen verokanta on 30 prosenttia 40 000 euroon asti. Pääomatuloista maksetaan veroa 32 prosenttia, jos verotettavan pääomatulon määrä ylittää 40 000 euroa (vuonna 2014).<ref name=":0" />
Vuokratulot verotetaan sen vuoden tulona, jona vuokranantaja on saanut tulon pankkitililleen taikka muutoin itselleen. Verotuksessa tätä kutsutaan kassaperiaatteeksi. Verotuksen ajankohdan kannalta ei ole merkitystä, miltä ajalta vuokratulo on kertynyt. Vuokranantaja voi esimerkiksi saada jonain vuonna vain 11 kuukauden vuokran ja vastaavasti seuraavana vuonna 13 kuukauden vuokran, esimerkiksi vuokralaisen tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi. Vuokranantajaa verotetaan ensimmäisenä vuonna 11 kuukaudelta saaduista vuokratuloista ja seuraavana vuonna 13 kuukaudelta.<ref name=":0" />
== Katso myös ==
| |||