Ero sivun ”Viiala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 31:
==Historiaa==
Entinen Viialan kunta sijaitsee vanhalla [[Satakunta|Satakunnan]] ja [[Häme]]en maakuntien rajaseudulla. Alueelle syntyi asutusta jo 400-luvulla ajanlaskun alun jälkeen. Näiltä seuduilta käsin harjoitettiin keskiajalla eränkäyntiä [[Näsijärvi|Näsijärven]] latvavesien alueelle.<ref name="Suomenmaa"/> Akaan pitäjän pohjoislaidalla sijainnut Viialan kylä koki suuren muutoksen, kun rautatie Hämeenlinnasta Viialan kautta Tampereelle ja [[Viialan rautatieasema|rautatieasema]] valmistuivat vuonna 1876. Viialasta kaavailtiin alun perin [[Toijala–Turku-rata|Turun radan]] risteysasemaa, mutta suunnitelmien muututtua ratojen risteys sijoitettiin Akaan suurimpaan kylään Toijalaan.<ref> Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 76. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.</ref> Jo edellisellä vuosikymmenellä oli alkanut höyrylaivaliikenne [[Vanajavesi|Vanajavedellä]].<ref name="Suomenmaa"/>
Viiala on vanha teollisuuspaikkakunta: siellä aloitti toimintansa Viiala Oy:n (nimi vuoteen 1937 Akkas Ångsågs Ab) omistama saha vuonna 1873. Laitoksesta tuli myöhemmin Oy [[Wilh. Schauman]] Ab:n tytäryhtiö. Yritys harjoitti sahateollisuutta vuoteen 1957 saakka, lasiteollisuutta vuosina 1890–1937 ja puutaloteollisuutta toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1947–1956. Tehtaalla aloitettiin [[vaneri]]n valmistus vuonna 1942.<ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 9, palsta 1467. Helsinki: Otava, 1965.</ref> Viialan Viila Oy:n [[viila]]tehdas perustettiin vuonna 1901. Tehtaiden ansiosta Viialan työpaikkaomavaraisuus oli hyvä; 1970-luvulla vain noin kymmenen prosenttia kuntalaisista työskenteli muualla, lähinnä Tampereella.<ref name="Suomenmaa"/>
| |||